oscarien jako 2020

Tunteisiin vaikuttaminen

Tunteisiin vaikuttaminen ja elokuvien tarinat

Tunteisiin vetoava viestintä

Tunteisiin vaikuttaminen on vahvasti esillä näin alkuvuodesta, kun menneen vuoden vaikuttavimmat ja elämyksellisimmät tarinat palkitaan Oscar-gaalassa. Suuret tunteet myllertävät niin valkokankaalla kuin megatapahtumassa sen ympärillä. Oscarien jako kiteyttää myös blogin teemat, kun tapahtuma kokoaa yhteen mediakulttuurin », taiteen ja monikanavaisen markkinoinnin. Nyt syvennytään tunnevaikuttamiseen ja siihen, miksi elokuvat vaikuttavat meihin aivan erityisellä tavalla. Tunteisiin vetoamista käsitellään myös viestinnän huonomaineisen pikkuveljen, propagandan kautta. 

tunteisiin vaikuttaminen ja elokuvat © marju aavikko

Tunnevaikuttaminen loistaa tapahtumissa: Jaossa Oscareita ja suuria tunteita.

Tunteisiin vaikuttava Oscar-palkintojen jako ✨

Oscar-gaala jos mikä on tunteisiin vaikuttava suurtapahtuma. Kohu sen ympärillä alkaa median arvuutellessa nimettyjen listaa ja huipentuu 225 maahan suorana televisioitavaan palkintogaalaan. Oscar-palkintojen jako on merkittävä markkinatapahtuma sekä elokuvateollisuudelle että yksittäiselle elokuvalle. Esimerkiksi kissatarinoissa » väläyttelemäni Cats-elokuvan julkaisua kiirehdittiin, jotta se olisi ehtinyt teattereihin ja Oscar-kisaan. Sitkeitä ovat myös Oscarien jakoa seuraavat ja odottavat katsojat. He kestävät niin suosikkien putoamiset kuin aikaerot eri aikavyöhykkeillä. Vastineeksi on luvassa suuria tunteita hohdokkaissa puitteissa. Tunteet vaikuttavat: lavalla itkevät, hyppivät, nauravat tai pettyvät elokuvamaailman tähdet tempaavat kotikatsomon univelkaiset elokuvahullut mukaan Oscar-huumaan.

Kaikki parhaat elokuvan Oscar-palkinnon voittaneet (1929–2022) elokuvat.

Elokuva ja tunteet – tehokas tunnevaikuttaminen

Oscar-gaalassa tunteet jylläävät täysillä kierroksilla. Katsojaa vie herkistyneeseen tilaan massiiviset puitteet, tapahtuman suuri huomioarvo ja hyvissä ajoin alkanut markkinointi. Lisäksi tapahtuman keskiössä on elokuva, medioista voimakkaimmin tunteisiin vaikuttava. Elävän kuvan voimalla kykenemme kokemaan kaikkein intensiivisempiäkin tunteita, sillä elokuva välittää näkemämme tunnekokemukset aitoina. Samaistumme tarinan henkilöihin ja tunnemme empatiaa heitä kohtaan.


Ympäristö kasvattaa kokemuksen tehoja, mutta voimakkaat reaktiot syntyvät ilman suurtapahtumaa tai valkokangastakin. Ihmiset tarvitsevat tarinoita ja tarinoiden välittämät kokemukset toistuvat helposti YouTube-videoilla » tai TV:n välityksellä. Elokuvien välittämiä elämyksiä voi lähteä etsimään myös elokuvien kuvauskohteista ».

Tarinan valta -kirjassa Juhani Torkin määrittelee tarinan mm. näin:


Tarinaa on se, mikä koskettaa tunnettamme ja antaa meille jotakin, mihin uskoa. Rivien välissä tarinat välittävät arvoja ja ihanteita: ne kertovat meille, mikä on elämämme tarkoitus.

Julistetaiteen evoluutio parhaan elokuvan Oscarin saaneissa elokuvissa.

Tunnemarkkinointi maalaa suurella pensselillä

Tunteet kulkevat aina mukana ihmisten toiminnassa. Tunteet vaikuttavat niin pienissä valinnoissa kuin suurissa päätöksissä. Reagoimme näkemäämme tai kokemaamme ensisijaisesti tunteilla. Tunnistamme erilaiset tunnereaktiot  kulttuuritaustasta riippumatta. Ihmisen kuusi perustunnetta – viha, pelko, inho, suru, ilo ja hämmästys – ovat kaikille tuttuja. Tutustu perustunteisiin tarkemmin Mieli -sivustolla ».

 

Perustunteiden tunnistaminen on tie parempaan itsetuntemukseen, mutta myös vaikuttamisen väline elokuvan tekijöille ja mainonnan suunnittelijoille. Tunnemarkkinointi on verrattavissa värien käyttöön ». Sävyjen sekoittaminen lähtee aina pääväreistä. Suurin osa tunteista syntyykin päävärien erilaisista yhdistelmistä. Strategisessa viestinnässä » käytetään koko väriympyrän kehää. Markkinointi hyödyntää tarinankerrontaa, kannustaa saavutuksiin ja vastuullisuuteen » tai tavoittelemaan suuria unelmia. Tutustu väriesimerkkeihin lukemalla keltaisen värin » käytöstä elokuvissa ja markkinoinnissa tai Mr. Proper brändihahmon » valkoisesta imagosta. 

 

Tunnekeskeinen markkinointi

Tunnemarkkinointi hiljentää järjen äänen ohjaamalla ihmistä päättämään sydämellään. Parhaimmillaan toimintaan taivutteleva tunnemarkkinointi on inspiroivaa ja ihmisiä yhdistävää, kuten suomalaisten kahvibrändien » klassikot. Tunteisiin vetoamiseen voi tutustua myös blogitekstissä klassikkoelokuvien » keinoista tai videomainonnan käytöstä » brändin rakentajana.

Tunteisiin vaikuttaminen elokuvissa tapahtuu elokvussa väripsykologiaa hyödyntäen.

Tunteisiin vaikuttaminen median työkaluna

Koska mukaansatempaava tarinallinen elokuva vetoaa tunteisiin, sitä voi käyttää monin tavoin. Visuaaliset tarinankertojat tietävät », että syvempiä merkityksiä syntyy, kun ihmiset voivat peilata näkemäänsä omiin kokemuksiinsa. Ei siis ihme, että elokuvallisilla tarinoilla voi myydä myös arvoja tai käsitellä yhteiskunnallisia kysymyksiä. Silja Pitkäsen ja Ville-Juhani Sutisen kirja Propagandan historia – kuinka meihin on vaikutettu antiikista infosotaan on herkullista luettavaa viestinnästä ja historiasta kiinnostuneille. Kirja ei väitä, että elokuva nimenomaisesti olisi propagandistinen media, mutta sen tyypilliset piirteet ja ominaisuudet suurien massojen tavoittamiseen ovat kuin luotuja propagandan tarkoituksiin.

Propaganda – vaikuttamisen viestintää massoille

Tunnevaikuttaminen ja propaganda eivät ole nykymaailman luomuksia. Pitkäsen ja Sutisen kirja vahvistaa, että mielipidevaikuttamista on harjoitettu läpi historian. Keinovalikoimasta on kattanut mm. myytit, symbolit », monumentit ja rituaalit. Myös pelon lietsominen on propagandan vanhimpia tapoja ja edelleen ahkerassa käytössä. Trajanuksen pylväs » on esimerkki varhaisen viestinnän massavaikuttamisesta. Pylvään tavoitteena oli voimakas tunnepohjainen vaikutus, jota se ei ole vieläkään täysin menettänyt. Samoin antiikin ajan maailman seitsemän ihmettä » ovat kukin esimerkkejä monumentaalisen tunteita herättäneistä projekteista. Maallisten ja hengellisten johtajien vaikuttamisen tarpeet kehittivät jatkuvasti taiteen ja viestinnän keinoja. Osaaminen huipentui renessanssiajan taiteilijoiden käsissä sellaisiin töihin kuten Tizianin käänteentekevä » Neitsyt Marian taivaaseen astuminen. Taiteilijan arvo voitiin mitata siinä, miten suuren tunnevaikutuksen hänen työnsä sai aikaan.

Eisensteinin tunteisiin vaikuttava kerronnallinen montaasi.

Elokuvan synty ja tunteisiin vaikuttaminen

Kuvataide on ollut kautta historian mielipidevaikuttamisen keino ja mainosjulisteet » lisäsivät siihen tehoja 1800-luvulta eteenpäin. Suurin mullistus visuaaliselle vaikuttamiselle tapahtui silti ensin valokuvan ja sittemmin elokuvan muodossa. Historian aikajanalla elokuvan ja propagandan yhteyttä korostaa niiden samanaikainen kehitys 1900-luvun alkupuoliskolla. Elokuva osoittautui tehokkaaksi mediaksi sekä käännyttävänä että ylläpitävänä mielipidevaikuttajana. Pitkänen ja Sutinen muistuttavat, että propaganda on kuulunut elokuviin alusta lähtien, sillä sen juuret ovat syvemmällä elokuvan estetiikassa kuin esimerkiksi kuvataiteessa. Rinnakkain propagandan kanssa kehittyi myös varhainen Neuvostoliitto. Uusi tekniikka tuki sen pyrkimyksiä ja monet elokuvan taiteelliset edistysaskeleet kuten Eisensteinin ja Vertovin montaasitekniikka, palvelivat mielipidevaikuttamisen tarpeita.

Kerran vielä – elokuva ja suuret tunteet

Suora yhteys ja tunteisiin vaikuttaminen ei synny tuputtamalla. Epäsuorat vaikuttamisen keinot ja aikeensa verhoava propaganda toimii usein tehokkaammin. Hienovaraista vaikuttamista tehdään mm. kulttuurisen propagandan » muodossa. Kysymys ei ole vain siitä mitä tarjotaan, vaan miten tarjotaan.

Of all the gin joints in all the towns in all the world, she walks into mine – Casablanca (1942)

Mielipidevaikuttamista pehmentämässä on myös ajan hammas. Kaikkien aikojen elokuvien parhaimmistoon kuuluva, mutta alun perin propagandistisiin tarkoituksiin syntynyt Casablanca, ei näyttäydy nykykatsojalle mielipidevaikuttamisena. Tästä syystä, että emme enää kyseenalaista elokuvan sota-aikana esittämiä käsityksiä ja Casablanca saa säilyä yhtenä elokuvahistorian rakastetuimpana elokuvana. Kuten Pitkänen ja Sutinen kirjassaan toteavat: ”Propagandan tahra usein katoaa, mutta maine jää jäljelle”. Kuljetaan silmät auki ja vaikututaan mestarien kädenjäljestä!

 

Vaikuttavat lähteet:

Juhani Torkki | Tarinan valta
Silja Pitkänen ja Ville-Juhani Sutinen | Propagandan historia – kuinka meihin on vaikutettu antiikista infosotaan
Today.com | Why films make us cry, flinch and cheer »
Hubspot | The Ultimate Guide to Emotional Marketing »

Tunteisiin vaikuttaminen jatkuu:

YLE | Seitsemän faktaa propagandasta »
The Cinessential | Casablanca – Re-thinking the Oscars »
USA Today | The 10 greatest Oscar best-picture winners, ranked »
Braze | Learn From The Best: Award-Worthy Marketing From Oscars’ Past »
Paldesk | Is the Future of Marketing Driven by Emotion? »

Saattaisit pitää myös näistä: