vastuullisuus ja brändirakkaus

Vastuullisuus viestinnässä

Vastuullisuus ja brändirakkaus

Vastuullisuus viestinnässä – mainetta vai merkitystä?

Vastuullisuus viestinnässä kasvattaa merkitystään yritystoiminnassa. Markkinoinnin saralla vastuullisuusviestintä pysyy tiukasti kärkitrendien » joukossa. Sana trendi yhdistyy vahvasti muotisuuntaukseen, vaikka usein kysymys on näkyvästä kehityssuunnasta. Kirkkaassa kevätauringossa tarkastelun kohteeksi pääsee vastuullisuus viestinnässä ja brändirakkaus – sillä rakkaus on aina muotia!

Rakkaus yritystoiminnassa – mitä on lupa toivoa ja odottaa?

Liiketoiminta ja rakkaus ei kuulosta yhteensopivalta parilta. Suhdetta pohtii myös Rakkauden Synnyistä kirjan julkaissut » Pärttyli Rinne. Kysymys on välittämisen piirin laajentamisesta. Maailma olisi parempi paikka elää, jos yritykset luopuisivat ensisijaisesta pyrkimyksestä kasvattaa voittoja. Muutosta tukisi välittämisen kulttuurin vahvistaminen yleisen itsekkyyden ihailun sijaan.

Tapamme välittää toisista heijastuu kaikkiin ihmissuhteisiimme ja niihin instituutioihin, joiden toimintaan osallistumme. Instituutioita ei ole olemassa irrallaan niissä toimivista ihmisistä.

Pärttyli Rinne

Brändirakkaus suosikkibrändiin on brändisuhde, joka voi olla alku kauniille brändiromanssille!

Vastuullisuus viestinnässä on toimivan brändisuhteen tunnusmerkki

Mistä on hyvä brändisuhde tehty? Hyvä suhde nojaa luottamukseen, koska ostamiseen liittyvät tunteet eivät juurikaan poikkea muista kiintymyssuhteista. Luottamus kasvattaa myös sitoutumishalua. Brändirakkauden kohde tuo mielihyvää, turvallisuutta ja laadun tunteen. Yhä useampi kuluttaja odottaa, että brändisuhteeseen kuuluu myös vastuullisuus. Vastuullisuus on sitä, että ottaa huomioon tekojensa seuraukset. Kestämättömän brändirakkaus on pelkkä Bad Romance, väärä valinta.

Maukka Perusjätkä: Vaatteet on mun aatteet?

Lady Gaga: Bad Romance?

Vastuullisuus ja kestävä kehitys

Pahimmankaan brändiromanssin huumassa ei voi olla huomaamatta, että vastuullisuus ja omat tarpeet eivät sulje pois toisiaan. Pikamuodin tilalle on mahdollista valita vastuulliset vaatteet tai ottaa ensimmäisen askeleen kohti parempia valintoja. Tämän tietävät myös kehityksessä mukana kulkevat brändit. Vastuullisuus ei ole pelkkä kilpailuetu. Se on kehityssuunta, joka on huomioitava. Myös pandemia on kasannut haasteita vaateteollisuudelle. Iso-Britanniassa monet tunnetut vaatebrändit ovat vaihtaneet omistajia ». Silti kestävän kehityksen vaatimukset » eivät häviä – päinvastoin ne vain lisäävät vauhtiaan. Kukapa olisi uskonut, että esimerkiksi sähköautot lyövät niin nopeasti kiilaa autoteollisuuteen. Tutustu myös brändihahmojen haasteisiin ».

vastuullisuus viestinnässä

Vastuullinen brändi toteuttaa kestävyysajattelua tekemällä ympäristötekoja.

Vastuulliset vaatteet ja läpinäkyvä viestintä

Entä puhutteleeko vastuullisuus juuri omia kohderyhmiä? Ainakin vastuullisuus vetoaa yhä laajemmin. Suomen Luonto -lehti valitsi pikamuodin vuoden turhakkeeksi 2018 » kiinnittääkseen huomiota kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Shoppailu ei ole täysin harmiton harrastus ja tekstiilialan vastuullisuus välttämätöntä. Tunnevaikuttamisen » väylästä riippumatta kuluttaja valitsee ne brändit, joita haluaa suosia. Vuonna 2013 perustettu Fashion Revolution » pyrkii lisäämään avoimuutta muotiteollisuuden toimitusketjuihin. Juuri näihin aikoihin organisaatio viettää vuosittaista vaatevallankumouspäivää » ja julkaisee muotimaailman läpinäkyvyysindeksin. Indeksi jakaa tietoa viestinnässään parhaiten läpinäkyvyyttä toteuttavista muotibrändeistä. Vuonna 2020 parhailla sijoilla olivat mm. H&M ja Esprit. Heikoille sijoituksille jäivät sellaiset tutut brändit kuten Bally, Max Mara ja Mexx.

Muotivallankumous kannustaa vastuuseen.

Käytettyjen vaatteiden suosio kasvaa.

Kestävyysajattelu muuttaa väistämättä asenteita. Yhteisöllisyys on nähtävä omaa lähipiiriä laajemmin, sillä globaali vastuullisuus koskee kaikkia. Tuhlailun ei tulisi olla pelkästään sopimatonta, vaan jopa moitittavaa käytöstä. Silti halpamuoti myy » edelleen hyvin Suomessakin. Laatu ja käsityö ymmärretään helposti ylellisyydeksi, vaikka juuri ne kestävät kierrätystä. Onneksi myös käytetyt vaatteet ja vintage-muoti kasvattaa suosiotaan. Nettikirpparista tehdyt löydöt päihittävät edelleen pikamuodin itseilmaisun välineenä. Käytettyä designmuotia myy mm. ranskalainen Versiative Collective ».

Vastuullisuus viestinnässä – näpäytys Marimekolle

Vastuullisuus ja brändi-imago on herkkä alue. Vaikka Marimekko on valittu Suomen vastuullisimmaksi muotibrändiksi » negatiiviset asiat välittyvät herkemmin ja saavat positiivisia asioita suuremman merkityksen.

Maaliskuun lopulla 2021 uutisoitiin, kuinka Kiinassa on suljettu H&M myymälöitä ja niitä on poistettu sovelluksista. Toimenpiteet olivat Kiinan vastaus H&M:n ihmisoikeusrikkomuksia koskevaan kritiikkiin. Pian tämän jälkeen Marimekko sai suomalaisessa mediassa kielteistä huomiota poistaessaan verkkosivuiltaan maininnan siitä, ettei se hyväksy tuotteissaan kyseiseltä uiguurien alueelta poimittua puuvillaa. Marimekon hallituksen puheenjohtajan Mika Ihamuotilan kielsi Marimekon joutuneen vastuullisuusviestinnässään Kiinan painostamaksi. Viikkoa myöhemmin 7.4.21 Marimekon verkkosivuille palautettiin maininta siitä, ettei riskialueiden puuvillaa hyväksytä sen tuotteissa, mutta edelleen kummasteltiin syitä tiedon poistamiseen.

vastuullisuus ja brändirakkaus

Vastuullisuus on valintoja täynnä.

Samaan aikaan Kauppalehti käsitteli aihetta otsikolla ”Marimekon johtoryhmä on raikas esimerkki nykyajan pörssiyhtiöstä, mutta hiljaisuus horjuttaa yhtiön vastuullisuusstrategiaa »”. Pörssiyhtiötä esittelevä juttu keskittyi Marimekon menestykseen toimitusjohtajana vuodesta 2015 toimineen Tiina Alahuhta-Kaskon johdolla ja naisvetoiseksi esiteltyyn johtoryhmään. Vaikka kuvituksena oli yhteiskuvan sijaan kuvakollaaseja, johtajien esittely palautti mieleen viime syksyisen Suomen hallituksen esittelyn. Silloin Suomen naisvaltainen hallitus ja nuori pääministeri saivat maailmalla positiivista huomioita. Pian internetissä kuitenkin levisi käsitelty kuva lapsenkasvoisiksi muokatuista tytöistä leikkimässä hallitusta ». Vaikka pääministeri on pystynyt vastaamaan loukkaaviin teksteihin, termit tyttöhallitus ja Sokoksen kassa ovat jääneet ihmisten mieliin. Sokoksen kassan sijaan Marimekon johtajana toimii tekstin mukaan kymmenessä vuodessa kesätyöntekijästä toimitusjohtajaksi noussut Alahuhta-Kasko. Juttu ei kertaa sitä, että yrityksen vei aikanaan pörssiin Armi Ratia ja heikkojen vuosien jälkeen sen nosti takaisin huipulle Kirsi Paakkanen. Voikin pohtia, miksi Marimekon viestintäkohun keskellä keskitytään sukupuoleen. Toisin kuin Suomen hallituksessa, Marimekon kohdalla naisjohtavuus ei ole ollut uutta.

Jutun kirjoittaja ei ollut tyttöjen epäpätevyyttä osoitteleva setämies, vaan nuori nainen, jonka voi kuvitella kuuluvan Marimekko-brändin kohderyhmään. Kirjoitus arvostaa Marimekon määrätietoista brändäystä ja pirteästi poikkeava demografiaa. Se hyväksyy myös Marimekon viimeaikaiset irtisanomiset ns. sopeuttamisena. Siitä huolimatta pääviestin voisin tulkita olevan Marimekon tuottama pettymys ja mielipaha. Brändirakkaudesta huolimatta modernien naisten arvomaailma kärjessä kulkee vastuullisuus.

Katso lisää brändimarkkinoinnista: