Hyvät elämän arvot ja yhteisöt

Hyvät elämän arvot ja yhteisöt liittyvät monasti yhteen, sillä me tarvitsemme toisiamme. Saamme toisiltamme turvaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, jaamme kokemuksia, huolia ja opimme lisää. Merkityksellisiä kohtaamisia syntyy kodin ulkopuolella työpaikoilla ja harrastuksissa, mutta yhä useammin löydämme tärkeitä yhteisöjä verkosta. Pandemia kiihdytti kehitystä entisestään. Se toi myös perheyhteisöt verkkoon aina isovanhempia myöden. Kun videopuhelut toimivat yhtä sujuvasti mummolaan kuin työyhteisöihin, kommunikaation erovaisuudet vahvojen ja heikkojen siteiden välillä kapenevat.

Kun mietitään, mitä tämän päivän yhteisöt pystyvät tarjoamaan ja millaisia ovat niiden kehitysmahdollisuudet, verkko on usein luontevin ympäristö. Katso lisää selviytymisestä digitaalisessa pandemia-arjessa ».

Frendit hahmoista kaikkien yhteisöksi

Mitä tulee mieleesi Frendit-sarjasta? Klassikoksi noussut TV-sarja » vuosien takaa on monen aikuisen nostalginen suosikki. Näiden tyyppien kanssa olemme kasvaneet ja luoneet tunnesiteemme. Perinteisten perhesarjojen ohella – tai niiden tilalla – Frendeillä on oma paikkansa. Vanhojen hyvien ystävien kanssa tunnemme emotionaalista yhteyttä ». Vaikka median luoma maailmanlaajuinen yhteisö on fiktiviinen, se on silti kaikkien saavutettavissa.
Frendeistä on kasvanut 1990-luvun brändi-ikoni. Se ei ole enää pelkästään TV-sarja, vaan Frendit edustavat tuotebrändien tapaan arvoja ja elämäntapaa. Yhteiset elämän arvot ja yhteisöt ovat Frendien maailman ytimessä. Lue lisää siitä, kuin vastuulliset arvot vaikuttavat brändien viestintään ».

Arvot ja yhteisöt Frendit TV-sarjassa.

Hyvät elämän arvot säilyvät – yhteisöt muuttavat muotoaan

Seppo Kangaspunnan vuonna 2011 toimittama Yksilöllinen yhteisöllisyys » avaa kiinnostavasti yhteisöllisyyden muutosta ja sen ymmärtämistä. Lähtöpisteenä ovat sosiologian klassikot, mutta pohdinnan kohteena ovat myös verkkoyhteisöt ja niiden rooli yhteisöllisyyden rakentajina. Vaikka teoksen julkaisuajankohdasta on kulunut jo yli kymmenen vuotta, yhteisöjen kehittämisen tarpeet, haasteet ja jopa huolet kuulostavat yhä tutuilta.

Toki aika on muuttunut. Työsuhteet ovat usein määräaikaisia, eikä vuonna 2011 voitu edes kuvitella etätöiden laajenevan pandemian myötä koskemaan lähes kaikkia asiantuntijatyötä tekeviä. Opiskelijat ohjataan verkostoitumaan ammatillisesti huolehtimalla LinkedIn profiileistaan. Kiinnostavaa onkin, että sosiaalinen kanssakäyminen verkossa miellettiin 10 vuotta sitten pitkälti nuorten kulttuuriksi, kun tänä päivänä verkkoyhteisöiksi on levinneet lähes kaikkiin demografioihin. Tilastokeskuksen mukaan » 82% 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä useasti päivässä vuonna 2020 ja yhteisöpalvelujen seuraamisen osuus kaikista ikäryhmistä oli yhteensä 69%. Ne nuoret, joita tutkittiin kymmen vuotta sitten, elävät pian ruuhkavuosiaan. Ei ole vaikea nähdä, etteikö aikanaan omaksutut toimintatavat määrittelisi heitä myös aikuisina.

Yhteisöt elävät ajassa – nyt ja 100 vuotta sitten

Sata vuotta sitten sosiologien huolet perustuivat pitkälti perinteisten yhteisöjen ja niiden sosiaalisten siteiden murenemiseen. Modernisoituva yhteiskunta nähtiin alituisessa vaarassa, kun sen jäsenet ajaisivat vain omia etujaan tuntematta yhteisvastuullisuutta. Tässä tilanteessa yhteisöt nähtiin siteenä yksilöllisiä tarpeitaan toteuttavien ihmisten ja yhteiskunnan välillä.

Smelly Cat, Smelly Cat,
What are they feeding you?
Smelly Cat, Smelly Cat,
It’s not your fault

Samassa Kangaspunnan teoksessa Mikko Saastamoinen viittaa yhteisöön nostalgisena käsitteenä, jolle ei nykyajassa ole sijaan. Hän ei kuitenkaan näe syytä huoleen. Ihmiset kyllä löytävät toistensa luo, muodot vaan muuttuvat. Vaikka verkostoissa kohtaaminen liittyy tänä päivänä usein kuluttajuuteen, verkostoissa nousee esiin myös elämän arvot. Yhteistöllisyyden kokemuksia löytyy arvokeskusteluista liittyen esimerkiksi huoleen ympäristön tilasta. Tämän päivän tapa toimia ja viestiä yhteisöissä onkin samanaikaisesti sekä yksilöllinen että yhteisöllinen.

Arvot ja yhteisöt vuorovaikutuksessa

Nykypäivän yhteisöllisyyteen kuuluu valinnan vapaus ja valintoja ohjaa usein vaivattomuus. Yhteisön muotoa ei voi pakottaa ja jos palvelun haluaa tuoda ihmisten saataville, se on löydyttävä verkosta. Sosiaalisen median yhteisöjen mieltäminen osaksi yhteisöllisyyttä saattaa vaikuttaa itsestään selvältä, mutta sitä se ei ole. Yhteisöllisyyden muutoksen ja yhteisökäsitteen juuret ovat pitkällä historiassa. Yllättävää kehitykssä on lopultakin muutoksen hitaus. Tarkemmin tarkasteltuna huomaa, että perinteisten yhteisöjen arvot ja pelisäännöt eivät juurikaan poikkea niistä, jotka määrittelevät verkkoyhteisöjämme. Perinteisistä yhteisöistä nämä eroavat siinä, että jäsenyyden ja velvoitteet voi valita itse.

YouTuben arvot ja yhteisöt

Oma suosikkini eri verkostopalveluista on monipuolinen YouTube. Vaikka sen pääpainopiste ei ole niinkään sosiaalisuudessa, vaan videoiden jakamisessa, kanava soveltuu hyvin tiedontuotannon ja levittämisen alustaksi. Verkkoyhteisö syntyy usein yhteisistä intresseistä, joissa toimimisen motiiveja ovat useimmiten oppiminen ja viihtyminen samoista asioista innostuvien ihmisten kanssa. Motiivit puolestaan ovat vahvasti yhteydessä arvoihin ». Kysymys on siitä, millaisen tekemisen koemme kiinnostavaksi ja vaivan arvoiseksi?

YouTubessa nähdään myös roolien ja raja-aitojen murtuminen. Alustan olemassaolo perustuu pitkälti rentoon itseilmaisuun tai luovien ideoiden työstämiseen. Futuristi Alvin Tofflerin » ennustus tuottaja-kuluttajista » (prosumer) voi nähdä toteutuneen verkossa mm. YouTuben sisällöntuotannon osalta. Mikään ei ruoki luovuutta » yhtä herkästi kuin innostuminen ja positiivinen energia. Jos kuulut YouTuben ystäviin, tutustu lisää YouTuben sisältöihin ja historiaan » Käy myös kurkkaamassa, mitä tapahtuu tämän blogin uudistuvalla YouTube-kanavalla ».