digitalisaatio marjutus.media ©Marju Aavikko

Digitalisaatio

Digitalisaatio ja oppiminen poikkeusoloissa

Digitaalinen epidemia-arkemme

Vapaan liikkumisen ja yhteen kokoontumisen rajoittaminen vuonna 2020 oli kaikille ennennäkemätön kokemus. Digitalisaatio osoittautui pelastusrenkaaksi ja verkkopalvelut helpottivat arkea, kun työ- ja arkirutiinit menivät uusiksi. Kotiarestesista löytyi hyvääkin ja rauhallisemmasta elämänrytmistä saattoi jopa nauttia. Aikaa löytyi myös sellaiseen, mikä oli jäänyt sivuun muka vähemmän tärkeänä.

digitalisaatio ja oppiminen poikkeusoloissa

Oppiminen epidemia-arjessa

Usein käy niin, että itsensä ylittäminen tapahtuu olosuhteiden pakosta. Digitaalisissa ympäristöissä oppiminen on läsnä koko ajan, mutta koronan myötä uusien toimintatapojen omaksuminen ja sähköisten palveluiden käyttöönotto ei jäänyt odottamaan siirtymäaikoja.

 

Kun toimistojen tyhjenivät palaverit, kahvihetket ja taukojumpat on toteutettiin videokuvaa jakamalla. Työtehtävien suorittaminen verkkotyökalujen varassa ei mullistanut niiden yritysten rutiineja, joissa etätyö oli jo tuttua. Merkittävää oli, että korona-aika laajensi etäkäytännöt koskemaan myös ihmisten arkea. Kommunikointi verkkotyökaluilla levisi epidemia-arjessa aina mökin mummoihin asti. Sähköisistä palveluista, kuten e-asioinnista kasvoi helpottava välttämättömyys.

Läsnä etänä: kuinka työn tulevaisuus muuttuu, pääseekö luovuus kukoistamaan etänä?

Korona koulii ja digitalisaatio opettaa

Paluu arkeen poikkeusolojen jälkeen tarkoitti myös  paluuta uuteen normiin. Olimme kaikki oppineet yhtä sun toista ja sopeutuneet uusiin tilanteisiin. Aika näyttää, kuinka korona-arki kehitti tulevaisuusajatteluamme » ja opettiko poikkeusolot meitä näkemään yhteisöt ja niiden arvon » uusin silmin?

Digitalisaatio ja oppiminen kotiarestissa:

Oppiminen onnistuu ja kukoistaa myös poikkeusoloissa – digitaalisesti tai perinteisellä tyylillä. Oma valintamme on, kuinka mahdollisuuden käytämme. Tilanteesta riippumatta oppimisen tärkein edellytys on motivaatio ja riittävä toisto. Kotiarestissa oli mahdollista hetkeksi unohtaa tiukat tavoitteet ja etsiä jotain aivan uutta:

 

        • OPI MESTAREILTA

          Omiin projekteihin voi löytää inspiraatiota mestarien töistä. Blogin teksteissä tutustutaan monenkirjavaan joukkoon median ja taiteen virtuooseja erilaisissa rooleissa. Löydä  tarinoita ja sankareita niiden takana »

          Mouru, Tizian ja punainen lakki


        • OPI PODCASTEISTA

          Koska podcasteja voi kuunnella kaikkialla, ne ovat erinomainen oppimisalusta. Blogissa esiin nostetut podcastit käsittelevät mm. oppimista ja luovuutta. Tutustu podcast-vinkkeihin ».

          podcastit kuuntelussa


        • OPI PIIRTÄMÄLLÄ

          Visuaalinen oppija ei pitkästy karanteenissakaan. Kuvien avulla oppiminen tehostuu ja piirtämien parantaa muistia. Lue lisää siitä, kuinka visuaalista ajattelua voi hyödyntää » 

          tehokas oppiminen piirtämällä

           

        • OPI HAAVELEIMALLA

          Karanteenissa lomailua odotettiin kuin joulua. Silloinkin kun matkailu on syystä tai toisesta vain kaukainen toive, haaveilu antaa siivet. Mikäpä siivittäisi joulunodotusta paremmin kuin joulumarkkinat Saksan joulutoreilla? »

          joulumarkkinat Mouru-katin tyyliin

           

        • OPI KÄYTTÄMÄÄN VÄREJÄ

          Karanteenissa moni keskittyi laittamaan kotia uuteen uskoon. Sisustamista ja värisuunnittelua on mukava pohtia ajan kanssaja löytää piristystä vaikkapa keltaisesta väristä »

          "keltainen

           

        • OPI JA INNOSTU KÄSITÖISTÄ

          Korona-aika opetti ihmiset jälleen puuhastelemaan käsillään. Käsillä tekeminen kehittää, rentouttaa ja lisäksi hyvää aivojumpaa. Innostua voi yhtä hyvin virkatuista koirista kuin Gotiikan ajan koruompeleista »

          goottikissa

           

        • OPI TEKEMÄÄN KOTISIVUT

          Jos omat kotisivut oli vielä tekemättä, karanteenissa oli sopiva aika aloittaa. Tutustu lisää siihen, mistä kotisivujen teossa » kannattaa lähteä liikkeelle.

          web-suunnittelu media-mouru

           

        • OPI LUOVAA AJATTELUA

          Vaikka festarikesä saattoi jäädä väliin, musiikista ei tarvinnut luopua. Lue lisää siitä, kuinka musiikki edistää luovaa ajattelua » ja miksi Vivaldin kevät ei petä.

          luova ajattelu musiikin avulla

 

Digitalisaatio beeta-vaiheessa

Vaikka oppiminen onnistuu kotioloissakin ja epidemia vauhditti digitaalisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtymistä, poikkeusolot koettelivat koulumaailmaa. Haasteita helpottivat etäopetuksen tekniset valmiudet, vaikka itsenäistä opiskelun vaatimukset saattoivat olla kovia.

 

Pääministeri Marinin hallitusohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on ollut nostaa Suomi digitalisaation edelläkävijämaaksi, jossa sen mahdollisuuksia otetaan käyttöön yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Korona-aika toi tavoitteille oman lisävärinsä. Päättäjät joutuivat käytännössä toteuttamaan vaatimusta, joka on yhteinen sekä digitalisaatiolle että poikkeusoloille: tulevaisuutta ei tunneta, mutta päätöksiä pitää tehdä jo tänään.

Digitalisaatio tienristeyksessä

Hallitusohjelman kaavailut digitalisaatiokehityksestä valaa tulevaisuususkoa. Tulevaisuus on pullollaan mahdollisuuksia tekoälystä ja robotisaatiosta lähtien. Kansalaisten opastaminen ja rohkaiseminen ovat kiinteä osa tavoitteita. Innostuksen rinnalla tärkeässä roolissa on digitaalinen turvallisuus ja luottamus. Ne määrittelevät tulevaisuuden palvelut ja digitaaliset toimintaympäristöt oli sitten kysymys MyDatan » tai robotisaation » hyödyntämisestä.

 

Viime vuosina uusista teknologioista näkyvimpinä ovat olleet lohkoketjut. Teknologialle on asetettu suuria odotuksia ja sen on uskottu mullistavan yhteiskunnan toimintamalleja. Hajautetusti tuotetuilla ja hallinnoitavilla tietokannoilla on pyritty lisäämään luottamusta. Uskoa ovat koetelleet uutiset mm. hakkerien murroista » kryptovaluutan lohkoketjuun. Suomessa valmistui vuonna 2019 selvitys lohkoketjujen hyödyntämisestä » palkkatulojen verotuksessa. Kävi ilmi, että lohkoketjuteknologia on edelleen melko keskeneräistä. Hajautetussa mallissa on syntynyt ongelmia mm. tietoturvan ja kustannusten kanssa. Lukuisista kokeiluista huolimatta lohkoketjuista ei löydy vielä täysin onnistuneita sovelluksia eivätkä yritykset välttämättä jaa tietoja erehdyksistä kertyneistä opeista.

Digitalisaatio on yhteinen ponnistus

Toivon mukaan selvitykset nähdään osana riskienhallintaa ja lohkoketjuteknologian kehittäminen jatkuu. Esimerkiksi kryptovaluutasta on toivottu lääkettä finanssikriiseihin, mutta teknologia kaipaa yhä parantamista. Lohkoketjujen kehitys on jo pitkällä sähköisten palvelujen edelläkävijämaassa Virossa, jossa on syntynyt useita lohkoketjuyrityksiä. Kehittäminen vaatii kokeiluja ja virheistä saatua oppia pitää jakaa. Toivottavaa on, että yhteistoimintaa vaativaa kehitys ei Suomessa tyrehtyisi turvallisuushakuisuuteen, kateuteen tai takertumiseen vallalla oleviin rakenteisiin. Aika vaatii asennemuutoksia.

Digitalisaatio Heurekan podcastissa

Ihmiskeskeinen digitalisaatio

Yllä esitetyssä Heurekan podcastissa haastateltavana oli mm. Jarno Limnéll. Hänen näkemyksensä mukaan teknologisen kehityksen keskiössä pitää olla ihminen ja hänen omaksumiskykynsä. Ennen pitkää kaikki mikä on digitalisoitavissa digitalisoidaan. Kehityksessä mukana pysyminen koskee koko yhteiskuntaa. Kun uuden teknologian käyttöönotossa mennään yksilötasolle, palvelumuotoilulle riittää mahdollisuuksia. Palvelumuotoilun aktiivinen hyödyntäminen edistää digitaalisten palveluiden omaksumista ja käyttäjälähtöisyyttä. Ihmiset tekevät alustavalintoja pitkälti helppokäyttöisyyden perusteella. Paraskaan idea ei toimi, elleivät käyttäjät tai asiakkaat ota sitä omakseen.

Digitalisaatio ja sen kätevät emännät

Limnéll näkee syystäkin turvallisuusalalla kasvavaa kysyntää. Kuten olemme saaneet huomata, tulevaisuus tuo eteemme mahdollisuuksien ohella myös epidemioita, kyberuhkia ja kriisitilanteita. Poikkeusoloissa digitaalinen ympäristömme ja sen toimivuus nousee arvoon arvaamattomaan. Sosiaalinen eristäytyminen kasvatti meitä hoitamaan  tehtävämme ja vapaa-ajan viettomme eri oppimisympäristöjen ja teknologioiden välityksellä. Epävarmuuden keskellä onnistuimme hämmästyttävän hyvin. On mahdollista, että koronaepidemian vauhdittamana tulemme jatkossakin omaksumaan nopeammin vaihtoehtoisia tapoja uusia haasteita selättäessämme.

 

Yhteiskuntaan luottaminen on hyvä pohja digitaaliselle kehitykselle. Virusepidemiasta selviytyminen kertoi osaltaan suomalaisten luottamuksesta viranomaisten ja yhteiskunnan toimintaan. Ehkäpä päättäjät saivat myös uskoa kansalaisten valmiuksiin. Yhteiset ponnistukset vahvistavat luottamusta ja voimme seisoa ihmisten tarpeisiin vastaavan teknologian takana. Myös digitalisaatio sai epidemian kautta mahdollisuuden todistaa hyötynsä ihmisten arjessa.

Saattaisit pitää myös näistä: