digitalisaatio marjutus.media ©Marju Aavikko

Digitalisaatio

Digitalisaatio ja oppiminen poikkeusoloissa

Digitaalinen epidemia-arkemme

Vapaan liikkumisen ja yhteen kokoontumisen rajoittaminen oli vuonna 2020 suomalaisille uusi kokemus. Odotti kotiaresti  ja monilla menivät työ- ja arkirutiinit uusiksi. Onneksi digitalisaatio oli jo ehtinyt heittää pelastusrenkaan ja verkkopalvelut helpottivat arjen pyöritystä. Poikkeusoloissa huomattiin hyvääkin ja salaa nauttittiin rauhallisemmasta rytmistä. Aikaa saattoi löytyä myös sellaiseen, mikä oli jäänyt sivuun mukamas vähemmän tärkeänä.

digitalisaatio ja oppiminen poikkeusoloissa

Oppiminen epidemia-arjessa

Usein käy niin, että itsensä ylittäminen tapahtuu olosuhteiden pakosta. Digitaalisissa ympäristöissä oppiminen on läsnä koko ajan, mutta koronan myötä uusien toimintatapojen omaksuminen ja sähköisten palveluiden käyttöönotto ei jäänyt odottamaan siirtymäaikoja.


Toimistojen tyhjennyttyä palaverit, kahvihetket ja taukojumpat on toteutettiin videokuvaa jakamalla. Työtehtävien suorittaminen verkkotyökalujen varassa ei ollut mullistus niiden yritysten rutiineissa,  joissa etätyö oli jo tuttua. Mutta korona-aika laajensi etäkäytännöt myös arkeen. Kommunikointi verkkotyökaluilla levisi epidemia-arjessa yrityksistä mökin mummojenkin käyttöön. Sähköiset palvelut, kuten e-asiointi oli helpotus ja välttämättömyys.

Antti Holman viraaliäiti digitalisoituu koronakaranteenissa. Tutustu tarkemmin suosittuihin YouTube-videoihin ».

Korona koulii ja digitalisaatio opettaa

Kun palaamme epidemian jälkeen uuteen normiin, olemme kaikki oppineet yhtä sun toista. Entä onko korona-arki kehittänyt tulevaisuus-ajatteluamme » näemmekö yhteisöt ja niiden arvon » uusin silmin?

Oppimista ja korona-ajan tekemistä:

Oppiminen onnistuu myös poikkeusoloissa – digitaalisesti tai perinteisellä tyylillä. Tiukat tavoitteetkin voi hetkeksi unohtaa ja löytää jotain aivan uutta.

 

OPI PODCASTEISTA

Podcasteja voi kuunnella kaikkialla. Tässä blogissa esiin nostetut podcastit keskittyvät oppimiseen ja luovuuteen. Tutustu podcast-vinkkeihin ». Radioplay on koonnut yhteen myös liudan korona-aikaa käsitteleviä jaksoja. Kuuntele lisää »

 

podcastit ja mediamouru @ Marju Aavikko

 

  • OPI MESTAREILTA

    Blogiteksteissä voi tutustua monenkirjavaan joukkoon median ja taiteen virtuooseja isommassa tai pienemmässä roolissa. Löydä lisää tarinoita ja sankareita niiden takana »

     

    Mouru, Tizian ja punainen lakki ©Marju Aavikko

     

  • OPI PIIRTÄMÄLLÄ

    Visuaalinen oppija ei pitkästy karanteenissakaan. Kuvien avulla oppiminen tehostuu ja piirtämien parantaa muistia. Lue lisää siitä, kuinka visuaalista ajattelua voi hyödyntää » 

     

    tehokas oppiminen piirtämällä ©Marju Aavikko

     

  • OPI HAAVELEIMALLA

    Kun kevään ja kesän lomamatkat on peruttu, haaveilu antaa siivet. Nyt voikin suunnitella matkoja yli kesän aina jouluun asti. Entäpä marras- joulukuussa matka Euroopan joulumarkkinoille? Mitä kaikkea odottaakaan Saksan joulutoreilla? »

     

    joulumarkkinat Mouru-katin tyyliin @ Marju Aavikko

     

  • OPI KÄYTTÄMÄÄN VÄREJÄ

    Kesää kohti kulkiessa sisustamista ja värisuunnittelua on mukava pohtia ajan kanssa. Mitäpä jos tarttuisit keltaiseen? »

     

    keltainen väri ja mediamouru ©Marju Aavikko

     

  • OPI JA INNOSTU KÄSITÖISTÄ

    Hesari tietää kertoa, että Korona-aika saa ihmiset puuhastelemaan käsillään ». Käsillä tekeminen kehittää ja rentouttaa. Innostua voi yhtä hyvin virkatuista koirista kuin Gotiikan ajan koruompeleista »

     

    goottikissa ©Marju Aavikko

     

  • OPI TEKEMÄÄN KOTISIVUT

    Jos ensimmäiset kotisivut on vielä tekemättä, nyt on sopiva aika aloittaa. Tutustu tarkemmin, mistä kotisivujen teossa » kannattaa lähteä liikkeelle.

     

    web-suunnittelu media-mouru

     

  • OPI LUOVAA AJATTELUA

    Vaikka festarikesä saattaa jäädä tyngäksi, musiikista ei tarvitse tinkiä. Lue lisää siitä, kuinka musiikki edistää luovaa ajattelua » ja miksi Vivaldin kevät ei petä.

     

    luova ajattelu musiikin avulla

Digitalisaatio beeta-vaiheessa

Vaikka oppiminen onnistuu kotonakin, poikkeusolot ovat koetelleet koulumaailmaa. Haasteisiin vastaamista helpotti varmasti se, että Suomessa on ollut valmiudet etäopetukseen jo pitkään. Itsekin olen opiskellut monimuotokoulutuksessa tai etänä jo vuosia. Vaikka epidemia vauhditti digitaalisia  ylioppilaskirjoituksia, se toi haastetta nuoremmille oppilaille, joilta itsenäistä opiskelua ei vielä voi vaatia.

 

Pääministeri Marinin hallitusohjelman kunnianhimoisena tavoitteena on ollut nostaa Suomi digitalisaation edelläkävijämaaksi, jossa sen mahdollisuuksia otetaan käyttöön yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Korona-aika on tuonut tavoitteille oman lisävärinsä. Marin ja kumppanit ovat joutuneet käytännössä toteuttamaan vaatimusta, joka on yhteinen sekä digitalisaatiolle että poikkeusoloille: tulevaisuutta ei tunneta, mutta päätöksiä pitää tehdä jo tänään.

Digitalisaatio tienristeyksessä

Hallitusohjelman kaavailut digitalisaatiokehityksestä valaa tulevaisuususkoa hyvinvointi-Suomeen. Tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia tekoäly ja robotisaatiosta lähtien. Kansalaisten opastaminen ja rohkaiseminen ovat kiinteä osa tavoitteita. Innostuksen keskellä tärkeään rooliin nousee digitaalinen turvallisuus ja luottamus. Ne määrittelevät tulevaisuuden palvelut ja digitaaliset toimintaympäristöt oli sitten kysymys MyDatan » tai robotisaation » hyödyntämisestä.

 

Viime vuosina uusista teknologioista näkyvimpinä ovat olleet lohkoketjut. Teknologialle on asetettu suuria odotuksia ja sen on uskottu mullistavan yhteiskunnan toimintamalleja. Hajautetusti tuotetuilla ja hallinnoitavilla tietokannoilla on pyritty lisäämään luottamusta. Uskoa ovat koetelleet uutiset mm. hakkerien murroista » kryptovaluutan lohkoketjuun. Suomessa valmistui viime keväänä selvitys lohkoketjujen hyödyntämisestä » palkkatulojen verotuksessa. Kävi ilmi, että lohkoketjuteknologia on edelleen melko keskeneräistä. Hajautetussa mallissa on syntynyt ongelmia mm. tietoturvan ja kustannusten kanssa. Lukuisista kokeiluista huolimatta lohkoketjuista ei löydy vielä täysin onnistuneita sovelluksia eivätkö yritykset välttämättä jaa tietoja ohilaukauksista saamistaan opeista.

Digitalisaatio on yhteinen ponnistus

Toivottavasti selvitykset katsotaan olevan vain osa riskienhallintaa, eivätkä ne tapa intoa lohkoketjuteknologian kehittämiseen. Esimerkiksi kryptovaluutta on nähty lääkkeeksi tuleviin finanssikriiseihin, mutta teknologia kaipaa vielä parantamista. Lohkoketjujen kehitys on jo pitkällä sähköisten palvelujen edelläkävijämaassa Virossa, jossa on syntynyt jo useita lohkoketjuyrityksiä. Kokeiluja on tehtävä ja virheistä saatua oppia pitää jakaa. Toivottavasti Suomessa yhteistoimintaa vaativaa kehitystä ei jarruta liika turvallisuushakuisuus, kateus tai vallalla olevissa rakenteissa roikkuminen. Aika on kypsääkin mureampi asennemuutoksille.

Digitalisaatio Heurekan podcastissa

Ihmiskeskeinen digitalisaatio

Yllä nähtävässä Heurekan podcastissa haastateltavana oli mm. Jarno Limnéll. Hänen näkemyksissään teknologisen kehityksen keskiössä pitää olla ihminen ja hänen omaksumiskykynsä. Ennen pitkää kaikki mikä on digitalisoitavissa digitalisoidaan. Kehityksessä mukana pysyminen koskee koko yhteiskuntaa. Kun uuden teknologian käyttöönotossa mennään yksilötasolle, palvelumuotoilulle riittää mahdollisuuksia. Sen aktiivinen hyödyntäminen eri palvelujen käyttönotossa edistää omaksumista ja käyttäjälähtöisyyttä. Ihmiset tekevät alustavalintoja usein juuri helppokäyttöisyyden perusteella. Paraskaan idea ei toimi, ellei käyttäjät tai asiakkaat ota sitä omakseen.

Digiajan kätevät emännät

Limnéll näkee syystäkin turvallisuusalalla kasvavaa kysyntää. Tulevaisuus tuo eteemme erilaisia uhkia ja yllätyksiä. Kuten olemme saaneet huomata, odottamaton virusepidemia vaikuttaa jopa kyberuhkia lamauttavammin. Näissä oloissa digitaalinen ympäristömme ja sen toimivuus nousee arvoon arvaamattomaan. Sosiaalinen eristäytyminen kasvattaa meitä hoitamaan sekä tehtävämme että vapaa-ajan viettomme eri oppimisympäristöjen ja teknologioiden välityksellä. Epävarmuuden keskellä olemme onnistuneet yllättävän hyvin. Uskon, että koronaepidemian vauhdittamana tulemme sen jälkeenkin omaksumaan nopeammin vaihtoehtoisia tapoja kuluttaa, kommunikoida, opiskella tai työskennellä.

Me ollaan sankareita kaikki

Yhteiskuntaan luottaminen on hyvä pohja digitaaliselle kehitykselle. Jos tämänhetkinen virusepidemia taittuu rajaustoimin syksyyn mennessä, kertoo se osaltaan suomalaisten luottamuksesta viranomaisten ja yhteiskunnan toimintaan. Toivottavasti myös päättäjät ovat saaneet lisää uskoa kansalaisten valmiuksiin. Yhteiset ponnistukset vahvistavat luottamusta ja voimme seisoa ihmisten tarpeisiin vastaavan teknologian takana. Digitalisaatio on saanut epidemian kautta mahdollisuuden todistaa hyötynsä arjen auttajana

Saattaisit pitää myös näistä: