Tulevaisuusajattelu pistää ajattelemaan. Onko kysymys ennakoinnista, tiedosta vai uusista näkökulmista? Vai onko syytä aavistella, että tulevaisuusajattelu on pian oleellinen osa meidän kaikkien työkalupakkia? Tulevaisuuden työelämätaidon vaativatkin mielikuvittelua.
Me osaamme piirtää kuvia tulevaisuudesta, mutta ilmassa leijuvaan vaihtoehtoiseen maailmaan voi olla vaikea tarttua. Miten tulevaisuusajattelun saisi osaksi omaa toimintaa? Onneksi tulevaisuusajattelun kasvamista on tutkittu useasta suunnasta. Otan tukea pohdinnoilleni Katri Vatajan ja Pinja Pirkkosen artikkelista ”Näkökulmia ja lähestymistapoja tulevaisuustyön ja ennakoinnin arviointiin”. Tutustumisen arvoiset linkit löydät tutusti tekstin lopusta.
Nappaa tulevaisuusajattelun toimintaperiaatteet haltuusi.
Oma näkemykseni on, että tulevaisuusajattelu mielletään helposti pelkäksi riskikartoitukseksi tai kehityssuunnitelmaksi. Ehkä herättely tulevaisuusajatteluun ja sen vaikutuksiin tarvitsee muutakin kuin tiedon tuottamista? Lihaa luiden ympärille on mahdollista saada erilaisissa verkostoissa. Yhdessä kartutettu ja jaettu ymmärrys mahdollisista tulevaisuuksista on yhtä arvokasta kuin suositusten jakaminen.
Tulevaisuuden tutkija Thomas Lombardo » näkee, että tulevaisuustietoisuus muodostuu yksilön psykologisista kyvyistä, joihin liittyy pelot, toiveet, uskomukset, visiot sekä pyrkimys myönteiseen tulevaisuuteen. Huomaan itse mieltäneeni tulevaisuusajattelun ehkä turhan kapeasti muutosvalmiudeksi, mutta kaiken ytimessä on tavanomaiset epäillyt: tunteet, motivaatiot ja asenteet. Tee kurkistus tunnevaikuttamiseen »
Muutosvalmiuden voi nähdä yhtenä kykynä muiden psykologisten kykyjen joukossa. Halukkuus kokeilla uusia toimintamalleja antaa mahdollisuuden oppia ja uudistua. Uteliaisuus kaipaa rinnalleen sinnikyyttä. Kun toimintaympäristöt muuttuvat alituisesti, ensimmäisen epäonnistumisen ei saa antaa lamauttaa. Varmimmin tulevaisuudesta selviää, kun ei kiinny liikaa totuttuun ja antaa luovien ratkaisujen houkutella. Tosiasia on, että etenkin kiireen keskellä tuntematon syö voimia, mutta mitä useammin siirtyy omalle epämukavuusalueelleen, sen helpommin ongelmatilanteesta selviää seuraavassa käänteessä. Tässä lisää tulevaisuusajattelijan pohdintoja »
Millaista tulevaisuusajattelua tarvitaan digiaikana? Katso katkelmia Digiajan Strategia -kirjasta.
Omien kyvykkyyksien kasvattamista ohjaa oman osaamisen ymmärtäminen. Kun tunnistaa omat heikkoutensa ja kasvun potentiaalit, erilaisiin mahdollisuuksiin on helpompi tarttua. Tarpeiden tiedostaminen avaa uusia näkymiä. Tässä ajatukseni siitä, miksi on turha kantaa huolta mahdollisista harha-askeleista tai voimavarojen hukkaamisesta vikasuuntaan:
Itselleen on myös hyvä muistutella, ettei tulevaisuusajattelussa ole kysymys yksittäisten taitojen keräämisestä. Kokonaisuus ei saa koskaan hukkua irrallisten yksityiskohtien alle. Tulevaisuusajattelu muodostuukin kokonaisnäkemyksestä ja jatkuvasta toiminnasta.
Ratkaiseva huomio Vatajan ja Pirkkosen artikkelissa on ennakointitoiminnan vuorovaikutuksellisuus. Ennakointitoiminnassa prosessit saattavat olla arvokkaampia kuin toiminnan lopputulokset. On tärkeä huomata, että vaikka tulevaisuus on tuntematon, tulevaisuustyön prosessia voi hyödyntää.
Mielikuvituksen neurotiede: kuinka pystymme kuvittelemaan, jotain mitä emme ole nähneet tai kokeneet?
ABC kissa kävelee tikapuita pitkin taivaaseen.
Tulevaisuustyön arvioinneissa erilaisten tulevaisuuksien hyödyntämistä kutsutaan tulevaisuuslukutaidoksi. Keskinäisriippuvaisuuksien ymmärtäminen ja tulevaisuuslukutaito ovat kumpikin kehitettäviä ominaisuuksia. Näitä taitoja onkin syytä vaalia, jotta ei jää kiinni vanhentuneisiin käsityksiin tai itsestäänselvyyksiin. Se mikä eilen oli rohkeaa, on tänään arkipäiväistä.
On vaikea välttyä ajattelemasta, että me Suomessa olemme etuoikeutettuja, koska voimme jäädä pohtimaan tulevaisuudennäkymiämme ja mahdollisuuksiamme. Lukuisten haasteiden keskellä tämä näkökulma nousee harvemmin esille. Meillä on kuitenkin vaikutusmahdollisuuksia – missä mittakaavassa tahansa. Voimme omalta osaltamme vaikuttaa tiedostavilla ympäristö- ja kuluttajavalinnoilla », voimme osallistua vaikuttajaryhmiin tai julkisiin keskusteluihin. Suurimmat mahdollisuudet meillä on vaikuttaa omaan toimintaamme. Mielikuvitellaan, vaihdetaan ajatuksia ja toimitaan!
Vataja, Katri & Parkkonen, Pinja 2019 | Näkökulmia ja lähestymistapoja tulevaisuustyön ja ennakoinnin arviointiin »