Tulevaisuusajattelu – yhteinen mielikuvitusleikki?

Tulevaisuusajattelu pistää ajattelemaan. Onko kysymys ennakoinnista, tiedosta vai uusista näkökulmista? Vai onko syytä aavistella, että tulevaisuusajattelu on pian oleellinen osa meidän kaikkien työkalupakkia? Tulevaisuuden työelämätaidon vaativatkin mielikuvittelua.

Miltä tulevaisuusajattelu näyttää?

Me osaamme piirtää kuvia tulevaisuudesta, mutta ilmassa leijuvaan vaihtoehtoiseen maailmaan voi olla vaikea tarttua. Miten tulevaisuusajattelun saisi osaksi omaa toimintaa? Onneksi tulevaisuusajattelun kasvamista on tutkittu useasta suunnasta. Otan tukea pohdinnoilleni Katri Vatajan ja Pinja Pirkkosen artikkelista ”Näkökulmia ja lähestymistapoja tulevaisuustyön ja ennakoinnin arviointiin”. Tutustumisen arvoiset linkit löydät tutusti tekstin lopusta.

Nappaa tulevaisuusajattelun toimintaperiaatteet haltuusi.

Harjoiteltava tulevaisuusajattelu

Oma näkemykseni on, että tulevaisuusajattelu mielletään helposti pelkäksi riskikartoitukseksi tai kehityssuunnitelmaksi. Ehkä herättely tulevaisuusajatteluun ja sen vaikutuksiin tarvitsee muutakin kuin tiedon tuottamista? Lihaa luiden ympärille on mahdollista saada erilaisissa verkostoissa. Yhdessä kartutettu ja jaettu ymmärrys mahdollisista tulevaisuuksista on yhtä arvokasta kuin suositusten jakaminen.

Tulevaisuuden tutkija Thomas Lombardo » näkee, että tulevaisuustietoisuus muodostuu yksilön psykologisista kyvyistä, joihin liittyy pelot, toiveet, uskomukset, visiot sekä pyrkimys myönteiseen tulevaisuuteen. Huomaan itse mieltäneeni tulevaisuusajattelun ehkä turhan kapeasti muutosvalmiudeksi, mutta kaiken ytimessä on tavanomaiset epäillyt: tunteet, motivaatiot ja asenteet. Tee kurkistus tunnevaikuttamiseen »

Muutosvalmiuden voi nähdä yhtenä kykynä muiden psykologisten kykyjen joukossa. Halukkuus kokeilla uusia toimintamalleja antaa mahdollisuuden oppia ja uudistua. Uteliaisuus kaipaa rinnalleen sinnikyyttä. Kun toimintaympäristöt muuttuvat alituisesti, ensimmäisen epäonnistumisen ei saa antaa lamauttaa. Varmimmin tulevaisuudesta selviää, kun ei kiinny liikaa totuttuun ja antaa luovien ratkaisujen houkutella. Tosiasia on, että etenkin kiireen keskellä tuntematon syö voimia, mutta mitä useammin siirtyy omalle epämukavuusalueelleen, sen helpommin ongelmatilanteesta selviää seuraavassa käänteessä. Tässä lisää tulevaisuusajattelijan pohdintoja »

Millaista tulevaisuusajattelua tarvitaan digiaikana? Katso katkelmia Digiajan Strategia -kirjasta.

Itsetuntemusta ja mielikuvitusleikkiä

Omien kyvykkyyksien kasvattamista ohjaa oman osaamisen ymmärtäminen. Kun tunnistaa omat heikkoutensa ja kasvun potentiaalit, erilaisiin mahdollisuuksiin on helpompi tarttua. Tarpeiden tiedostaminen avaa uusia näkymiä. Tässä ajatukseni siitä, miksi on turha kantaa huolta mahdollisista harha-askeleista tai voimavarojen hukkaamisesta vikasuuntaan:

Tuntemattomassa tulevaisuudessa väärää suuntaa ei ole tiedossa.
Epävarmuuden voi nähdä ahdistavan sijaan vapauttavana: mahdollisuuksien määrä kasvaa.
On vaikea määritellä, mikä opittu taito tai kyvykkyys olisi turha: kerran opittu on helposti askel seuraavalle tasolle. Katso lisää elinikäisestä oppimisen vinkkejä »
Tärkeintä on liike ja pysyminen aktiivisena toimijana.

Itselleen on myös hyvä muistutella, ettei tulevaisuusajattelussa ole kysymys yksittäisten taitojen keräämisestä. Kokonaisuus ei saa koskaan hukkua irrallisten yksityiskohtien alle. Tulevaisuusajattelu muodostuukin kokonaisnäkemyksestä ja jatkuvasta toiminnasta.

Tulevaisuusajattelu syntyy yhdessä

Ratkaiseva huomio Vatajan ja Pirkkosen artikkelissa on ennakointitoiminnan vuorovaikutuksellisuus. Ennakointitoiminnassa prosessit saattavat olla arvokkaampia kuin toiminnan lopputulokset. On tärkeä huomata, että vaikka tulevaisuus on tuntematon, tulevaisuustyön prosessia voi hyödyntää.

Mielikuvituksen neurotiede: kuinka pystymme kuvittelemaan, jotain mitä emme ole nähneet tai kokeneet?

Omat mahdollisuudet vaikuttaa

Prosessin ohella tulevaisuusajattelussa on olennaista toimijuuden kokemus. Se vahvistaa meidän kykyämme tehdä erilaisia tulkintoja, katsoa asioita uudesta suunnasta ja nähdä tulevaisuudessa eri vaihtoehtoja. Kun tulevaisuustietoisuuden psykologisia prosesseja yhdistetään Lombardon tapaan systeemiajatteluun, nousee esiin ilmiöiden keskinäisriippuvainen luonne. Oma vaikutelmani on, että keskinäisriippuvaisuuksien ymmärtäminen vaatii jonkin verran kokemusta ja aikaperspektiiviä. On ymmärrettävä, mihin tietty valinta johtaa, mutta erilaisia kehityskulkuja on mahdollista kuvitella myös omassa mielessään. Jälleen ollaan olennaisen äärellä.

ABC kissa kävelee tikapuita pitkin taivaaseen.

Tulevaisuuslukutaito ja tulevaisuusajattelu: opittavia taitoja

Tulevaisuustyön arvioinneissa erilaisten tulevaisuuksien hyödyntämistä kutsutaan tulevaisuuslukutaidoksi. Keskinäisriippuvaisuuksien ymmärtäminen ja tulevaisuuslukutaito ovat kumpikin kehitettäviä ominaisuuksia. Näitä taitoja onkin syytä vaalia, jotta ei jää kiinni vanhentuneisiin käsityksiin tai itsestäänselvyyksiin. Se mikä eilen oli rohkeaa, on tänään arkipäiväistä.

Vatajan ja Pirkkosen artikkelissa tulevaisuustieto määritellään suhtautumisena tulevaisuuteen ja tietoisuutena sen eri kehityssuunnista. On luonnollista varautua tulevaan. Se on eri asia kuin kärsiä epävarmuudesta tai pelätä huomista. Ehkä yksi näkökulma tulevaisuusajattelun hyödyntämiseen olisi yhteistoiminallisuuden kasvattaminen myös suurten globaalien haasteiden ja organisaatioiden yksittäisten ongelmien ratkaisemissa. Pulmatilanteissa on tärkeää nähdä itsenä toimijana ja vaikuttajana. Tavoitteiden saavuttamiseen auttavat myös visiot ja positiiviset mallit.

On vaikea välttyä ajattelemasta, että me Suomessa olemme etuoikeutettuja, koska voimme jäädä pohtimaan tulevaisuudennäkymiämme ja mahdollisuuksiamme. Lukuisten haasteiden keskellä tämä näkökulma nousee harvemmin esille. Meillä on kuitenkin vaikutusmahdollisuuksia – missä mittakaavassa tahansa. Voimme omalta osaltamme vaikuttaa tiedostavilla ympäristö- ja kuluttajavalinnoilla », voimme osallistua vaikuttajaryhmiin tai julkisiin keskusteluihin. Suurimmat mahdollisuudet meillä on vaikuttaa omaan toimintaamme. Mielikuvitellaan, vaihdetaan ajatuksia ja toimitaan!