Rutiinit hiiteen ja oppiminen avuksi.

Oppiminen aikuisena ei ole hullumpi idea. Vaikka opiskelu voi uuvuttaa opiskelijaa, oppiminen itsessään vain virkistää aivoja. Oppinen aikuisena ei olekaan pelkkää tiedon hankkimista, vaan oppimisen avulla pidämme huolta itsestämme. Kun käytämme aivoja myös muuhun kuin tuttujen rutiinitehtävien hoitamiseen, me itse asiassa hoidamme aivojamme. Voiko uutiset tästä parantua!

Työn ohessa opiskelu on tuttua itse kullekin, eikä aikuisopiskelijoiden motivaatiotasoa voi moittia. Lisäksi oppiminen aikuisena vaatii luovaa sukkulointia työn, arjen ja opiskelun välillä. Tässä kombossa vuorokauden tunnit ovat äkkiä käytetty. Silloinkin pitäisi muistaa, että…

… ja nukkuminen on kuin rahaa pankkiin laittaisi

Niin terveellistä kuin oppiminen aivoillemme onkin, ne tarvitsevat myös unta. Aivotutkija Minna Huotilainen luennoi syksyllä Turun kesäyliopistolla aivojen hyvinvoinnista otsikolla ”Miten suojelen aivojani stressiltä?”. Aivojen toimintakykyä tarkasteltiin nimenomaan muistin ja oppimisen osalta. Haastavan aiheen parasta antia itselleni olivat selkeät faktat, jotka harmillisen usein tahtovat unohtua:

• Varo pitkää istumista, aivot suosivat aktiivista elämäntapaa ja liikunnallisuutta.
• Tasainen verensokeri ja laadukkaat rasvat pitävät virkeinä.
• Oppiminen pitää aivot terveinä. Oppiminen on verrattavissa lihasten käyttöön.
• Päiväunet (10–20 min.) juuri opitun asian päälle edistävät oppimista.
• Nukkuminen ja hyvä uni ovat aivoille tärkeitä.

Mustiin ja tarkkaavaisuuteen voi siis vaikuttaa liikunnan, ravinnon ja unen pyhällä kolmiyhteydellä. Täysipainoinen panostus työhön ja opintoihin vaatii puolestaan tehokasta palautumista.

Aikuisena oppiminen ja omatoimisuus työelämässä

Entä miten aivot selviävät jatkuvasta muistin kuormituksesta? Minna Huotilaisen nimitti nykyistä pirstaleista työelämää, ”säheltämisen vuosikymmeneksi”. Liikaa keskeytyksiä  – ”keskeytykset tekevät meistä tyhmiä” – ja liian monta tehtävää yhtä aikaa. Tilanne vaatii myös osaa vastuunottoa. Ohjat on otettava omiin käsiin ja toimittava tilanteen mukaan. Kun avokonttorin kakofonia kasvaa liikaa, pitää vetäytyä rauhallisempaan tilaan. Ajoittain jopa kotikonttorille asti, kuten useilla työpaikoilla nykyään tehdäänkin.

Samaa omatoimisuutta sivuaa myös lmarisen Future Score -testin » tulokset. Tulevaisuuden työelämätaitojen TOP 10 sisälsi mm. sellaisia taitoja kuin:

• Itsetuntemus
• Kyky tunnistaa ja kehittää osaamistaan
• Relienssi eli muutosjoustavuus
• Itseohjautuvuus

Kaiken kaikkiaan hyvien vuorovaikutustaitojen ohella merkitystä sai itsensä jatkuva kehittäminen. Osaamisen kasvattaminen antaa mielekkyyttä työntekoon ja oppiminen on, kuten totesimme, aivojemme perustehtävä. Jotta kaikki sujuisi jouhevasti ilman sähellystä, tarvitaan oman tekemisen tiedostamista ja sitä kautta onnistuvaa itsensä johtamista. Oppiminen ja työskentely sujuu parhaiten flow » päällä. Se miten kukin luovan tilansa tavoittaa, on jokaisen tunnistettava itse. Sama pätee myös välttämättömiin palautumisen keinoihin. Lisää aivotutkijoiden vinkkejä löydät tekstistä luova ajattelu ».

Entä tälläkö nyt taklataan stressi erilaisten vaatimusten keskellä? Ei sentään. Huotilaisella oli vielä ässä hihassaan: Selektiivinen tunnollisuus. Se ei tarkoita tehtävien tekemättä jättämistä, vaan tunnollisuuden kohdistamista oikeisiin kohteisiin.

Ajankäytön kannalta näppärä tapa on oppia podcasteista ». Tutustu myös tehokkaaseen oppimiseen »

Aikuisena oppiminen – lähteitä ja inspiraatiota:

Kirkko ja kaupunki: Seisoessasi opit paremmin »

Ilmarinen: Tulevaisuuden tärkeimmän työelämätaidot »

TS: Välitunneissa selitys suomalaisten koulumenestykseen? »

ERTO: Luovuus kuuluu jokaiselle »

Lisätietoa löytää Minna Huotailaisen ja Leeni Peltosen kirjasta: Tunne aivosi »

Löydät sivuston Pinterest -taululta lisää ajatuksia ja vinkkejä oppimiseen ».
Kysymykset ja kommentit voit lähettää klikkaamalla yhteydenottosivulle »
Blogia voit seurata myös  Bloglovinin » tai Blogit.fi » sivuston kautta