Kädentaidot, muotoilu ja taide ovat luovuutta vaativia, mutta toisistaan poikkeavia aloja. Tutustu käsityöläisten, suunnittelijoiden ja taiteen tekijöiden eroihin ja yhtäläisyyksiin.
Kiehtova muistin toiminta
Muistin toimintaan liittyy mystiikkaa ja murhetta. Edes kehittyvä automaatio ei kykene rauhoittamaan muistamisen ja unohtamisen kanssa tuskailua. Sen sijaan siihen pystyy aivotutkimuksen supernimi Charan Ranganath kirjassaan Miten muisti toimii. Muistin saloja avatessaan Ranganath kertoo muun muassa unohtamisen merkityksestä. Ihmisillä on usein vääriä odotuksia muistin toiminnalle. Todellisuudessa unohtelu kuuluu aivojen tehtäviin siinä kuin muistaminenkin. Muisti on paljon kiehtovampi kuin pelkkä menneiden sattumusten varasto. Alla olevalla videolla voit tutustua kirjan valikoituihin nostoihin:
Irti muistamisen vimmasta – miksi unohtaminen on luonnollista
Aivoja ei suunniteltu rahtaamaan romua. Aivojen näkökulmasta turhaa romua ovat niin turhat yksityiskohdat kuin salasanatkin. Ketterät aivot on optimoitu poimimaan vain olennaisinta tietoa nopeaan käyttöön.
Unohtaminen tai muistin pätkiminen voi johtua monista syistä. Ikääntyessä ihmisen otsalohkon toiminta hidastuu ja sen seurauksena esimerkiksi tuttu nimi voi hetkellisesti unohtua. Myöskään keskittymisen herpaantumisesta johtuvat sekaannukset eivät välttämättä ole merkki muistisairaudesta. Terveeseen vanhenemiseen ei sen sijaan kuulu muistojen katoaminen tai niiden muodostumatta jääminen.
Muistijälki kadoksissa – stressi ja jaettu huomio
Unohtamisen syitä voi hakea stressistä tai traumoista. Selviytymismekanismina akuutti stressi voi palauttaa traumaattisen tapahtuman mieleen, mutta vaikeuttaa muiden asioiden muistamisesta. Pitkäaikainen stressi voi vaurioittaa aivoja jopa pysyvästi.
Stressiä – ja näin myös muistamattomuutta lisäävät hallitsemattomuus ja arvaattomuus. Se ei ole ainut modernin elämän haaste. Erilaiset keskeytykset ja sosiaalisen median vaatima jatkuva huomio kuluttavat tarpeettomasti aivojen resursseja. Syvien muistijälkien muodostumatta jääminen vaikuttaa muistiin heikentävästi. Sama ilmiö toistuu esimerkiksi tilanteissa, joissa jatkuva valokuvaaminen ilman läsnäoloa voi jättää itse tapahtuman hämäräksi. Aivoihin ei jää tapahtumasta aistinvaraisia muistijälkiä.
Parhaat muistitekniikat ja menetelmät
Unohtaminen on normaali aivojen toiminto, mutta uutta opiskellessa on keskityttävä muistamaan. Muistin toiminta hyötyy erilaisista muistitekniikoista. Uuden opettelu vaatii aina tiedon käsittelyä.
- Repetitio est mater studiorum – kertaamisen merkitys oppimisessa on ikivanha totuus. Idea on muistijäljen vahvistaminen ja opitun siirtyminen pitkäkestoiseen muistiin.
- Perinteinen muistamisen palautus aktivoimalla on pelkkiä muistiinpanojen kertausta tehokkaampi muistitekniikka. Tietoa voi aktivoida vaikkapa pistokokein. Erilaisia testejä voi pitää myös itselleen ja peilata tuloksia tarkkaan tietoon.
- Ihmiset muistavat tuttuja paikkoa. Paikkamenetelmä » onkin ikiaikainen muistitekniikka, jossa muistettavat asiat sijoitetaan tuttuun ympäristöön. Kun reitille palaa omassa mielessään, vihjeet muistettavista asioista voi poimia talteen.
- Irrallisia faktoja on vaikea muistaa. Kun aivot tallentavat tietoa tai muistoa, ne tallentavat myös ympäristön ja tunnetilan, jossa muisto muodostuu. Näin kontekstisidonnaista muistia voi hyödyntää opiskelemalla samassa ympäristössä tai palaamalla tilaan, jossa alunperin ajatteli tiettyä asiaa.
- Tarinankerronta » toimii myös muistitekniikkana. Yksityiskohtien sitominen tarinoihin ja mielikuviin helpottaa muistamista. Tarinan kaaren voi koostaa toisiaan seuraavien asioiden ketjusta.
- Kun tieto pilkotaan pienempiin kokonaisuuksiin, muistaminen käy helpommaksi. Pilkkomalla ihmisten on mahdollista muistaa isojakin tietomassoja tai numerosarjoja.
- Ääneen sanotut asiat on helpompi muistaa. Niin sanottu tuotantoefekti » on muistiteknikka, joka perustuu siihen, että puhuminen aktivoi usempia aivojen osia kuin pelkkä hiljainen lukeminen.
- Kvanttifyysikko ja nobelisti Richard Feynman tunnettiin myös erinomaisena opettajana. Hänen nimellään kulkeva Feynman-tekniikka » on muistiteknikka, jossa opittu asia on selitettävä ikään kuin opettaisi sitä jollekulle, joka ei tiedä aiheesta mitään. Feynmain keskeinen oivallus oli, että monimutkaisuus ja jargon peittävät usein syvällisemmän ymmärryksen puutteen.
- Sanotaan, että kädet ovat ajattelun jatke. Niinpä visualisointi ja käsin tehdyt muistiinpanot auttavat aivoja koodaamaan tietoa syvemmälle kuin koneella kirjoittaen. Katso vinkkejä siitä, kuinka piirtäminen tukee muistamista ».
- Muistin toiminta on yhteydessä omaan asenteeseen. Uteliaisuus on hyväksi muistille. Se antaa intoa tavoitella tietoa jopa ilman tiettyä päämäärää tai saavutusta. Utelias ihminen on vastaanottavaissempi uusille ajatuksille. Lue lisää tulevaisuustietoisesta » asenteesta.
- Musiikilla on vahva yhteys muistiin. Koska musiikki yhdistää aistit, liikkeen ja tunteet, aivot prosessoivat tietoa monipuolisesti. Sävelet toimivat myös muistisääntöinä, sillä muistettavat asiat on helppo yhdistää musiikilliseen kaavaan. Tutustu tarkemmin musiikin supervoimiin » luovan ajattelun tukena.
- Syvä uni on elintärkeää muistijälkien vahvistumiselle. Riittämätön uni heikentää keskittymiskykyä ja pitkäaikainen unettomuus voi lisätä riskiä muistisairauksiin. Oppiminen ja muisti kulkevat käsi kädessä. Lue lisää aivojen toimintakyvyn ylläpidosta ja oppimisesta ».
Muistijälkeä etsimässä – tarinankerronnan voima ja mielikuvituksen vaarat
Muisti ja mielikuvitus kulkevat käsi kädessä. Meillä onkin taipumus tiivistää kokemuksemme ja muistomme tarinoiden muotoon. Voimme valjastaa tarinoinnin muistijälkien aktivoimiseen, mutta mielikuvitus saattaa johtaa myös harhaan. Saatamme vakuttuneesti muistaa asioita, joita ei tosiasiallisesti ole tapahtunut. Aina ei ole kysymys suoranaisista valemuistoista. Esimerkiksi väsyneenä voi olla vaikea erottaa mielikuvistusta aidoista tapahtumista.
Miten muisti toimii -kirjassa Ranganath korostaa, että omat tavoitteet ja motiivit vaikuttavat siihen, kuinka palautamme tapahtumia mieleemme. Muistot eivät ole sen enempää aitoja kuin valheellisiakaan. Kysymys on tietystä mielentilasta, jossa mielikuvat, tunteet ja uskomukset myötävaikuttavat siihen, kuinka muisti tapahtuman koostaa. Näin muistot heijastelevat sekä nykyisyyttä että menneisyyttä. Onkin hyvä kysyä itseltään näkeekö ja kuuleeko tosiasioita vai ovatko ne ajatuksia ja tunteita, joita tapahtuma herätti? Toden ja eläväisen kuvitelman erottaa parhaiten siitä, että mitä enemmän yksityiskohtia tapahtumasta muistaa, sen todennäköisempi se on. Kriittinen ajattelu auttaa pysymään epäilevällä kannalla lisätodisteita odoteltaessa.
Muistin toiminta luovassa työssä
Muistia ei voi verrata valokuvaan, sillä on ennemminkin samankaltaisuutta maalauksen kanssa. Taideteoksen tapaan, muisti sisältää yksityiskohtia, jotka ovat joko uskollisia totuudelle, kaunisteltuja versioista totuudesta tai pelkästään heijastuksia taiteilijan mielenmaisemasta. Vastaavia heijastuksia voi nähdä esimerkiksi tekoälyn kuvallisessa suunnittelussa ». Tekoälykuvitusten kehittyessä yhä tarkemmaksi, havaintokykymme on helppo horjua.
Muistin toiminta ja luova työ perustuvat suodattamiseen. Miten muisti toimii -kirjassa Ranganath nostaa esiin yhteneväiset tulokset kokeista, joita on tehty valemuistoista ja luovasta ajattelusta. Sen mukaan luovuus ikään kuin syntyy prosessista, jossa yhdistellään valemuistoja menneisiin kokemuksiin.
Luomisprosessia teoksissaan käsittelevä Austin Kleon sanoo, että uuden luominen on lamauttava harha. Se on myytti, joka estää ihmistä aloittamaan luovaa työtä. Suodattamienn tarkoittaa kaikkia vaikutteita, joita saamme ympäristöstämme ja kulttuuristamme ». Mikään ei ole alkuperäistä, kaikki luova työ rakentuu entisen päälle. Aikaisemmat teokset toimivat inspiraationa uusille teoksille.
“What is originality ? Undetected plagiarism!”– William Ralph Inge
Kleonin viesti on, että luovuus syntyy yhteisöllisyydestä » ja sosiaalisesta kokemusmaailmasta, jossa vaikutteita otetaan vastaan ja jaetaan eteenpäin. Lue lisää Kleonin ajatuksista podcast-vinkkien yhteydessä »
Muistamisen merkitys taiteessa ja sen tulkinnassa
Muisti ja taide nivoutuvat kiinteästi yhteen. Muisti toimii taiteilijan kokemusarkistona ja taiteellinen työ tallentaa ja tulkitsee menneisyyttä. Vaikka taitelija tuo teoksissaan esiin menneisyyttä, muistikuvia tai niiden haurautta, lopullinen tulkinta syntyy vuorovaikutuksesta katsojan kanssa.
Taiteen tulkinnassa teoksen teemaa peilataan nykypäivään ja yhteiskunnalisiin ilmiöihin. Taidehistoriallinen tulkinta keskittyy teoksen syntyhetkeen ja historiallisiin jatkumoihin. Intuitiivinen tulkinta puolestaan on sidoksissa katsojan omaan muistiin ja aiempiin kokemuksiin. Muistin ja tunteiden yhteydestä nousee myös taiteen terapeuttinen merkitys itseilmaisun ja identiteetin vahvistamisen välineenä.
Muistin kehittäminen taiteen avulla – voiko taide voi parantaa muistia?
Ihminen käyttää kuvia silloin, kun hän ei vielä hallitse sanoja – myöhemmin silloin, kun sanat eivät riitä.
– Marjo Räsänen: Kuvakulttuurit ja integroiva taideopetus –
Taiteellisessa toiminnalla on useita elämänlaatua parantavia ja aivojen terveyttä tukevia vaikutuksia. Esimerkiksi maalaaminen ja kuvanveisto kehittävät tilan hahmottamista ja kognitiivista joustavuutta. Tiedetään myös, että taideterapia voi parantaa lähimuistia aktivoimalla aivojen etuotsalohkon toimintaa.
Kädentaidot ja taideharrastukset ovatkin oiva keino niin muistisairauksien ehkäisemiseen kuin stressin hallintaan. Samalla voi kehittää muistiaan. Lue lisää käsillä tekemisestä ja itsensä toteuttamisesta käsityöläisten, suunnittelijoiden ja taiteen tekijöiden näkökulmasta.
Linkit ja vinkit muistamiseen:
Miten muisti toimii | Charan Ranganath
Varasta kuin taiteilija | Austin Kleon
Musokortti | Tiedätkö, millä 10 tavalla kulttuuri voi edistää hyvinvointiasi? »
Saattaisit pitää myös näistä. Jatka lukemista luovan ajattelun parissa:
Tulevaisuusajattelun ytimestä löytyvät tunteet, motivaatiot ja asenteet. Aktiivisena toimijana kykenemme katsomaan asioita uudesta suunnasta ja näkemään vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.
Kaikista taiteista voimakkain on musiikki? Tutkijoiden mukaan musiikin voimasta saa virtaa myös luova ajattelu.