Hyvä omakuva vaatii tarkkanäköistä taituria, sillä kuvien takaa löytyy aina tarina. Katso kuinka omakuvien mestari Rembrandt sen teki.
Kukat taiteessa ovat ikuinen aihe ja kukilla on ollut tärkeä rooli kulttuurihistoriassa aina muinaisista ajoista lähtien. Tuoksullaan ja kauneudellaan lumoavat kukat ovat muokanneet kulttuuriperinteitä inspiroimalla taiteita, kirjallisuutta ja muotia. Kukilla on ollut myös suuri symbolinen merkitys niin mytologiassa, uskonnossa, taiteessa kuin politiikassa. Tässä tekstissä paneudutaan kukkien kulttuurihistorialliseen merkitykseen taiteessa, muotoilussa » ja muodissa.
Teeman pohjana on Flower Forvever näyttely, joka on esillä Münchenin Kunsthallessa kevään ja kesän 2023. Kukat saattavat ensi silmäyksellä vaikuttaa aiheena arkipäiväiseltä, mutta kunnianhimoinen näyttely löytää siihen syvyyttä. Flowers Forever tarjoaa ymmärrystä kukkien kestävästä vetovoimasta ja rikkaasta kulttuurisesta merkityksestä. Kukat taiteessa ovat toistuva aihe, mutta kuten Kulturhausin johtaja Roger Diederen sanoo ”On huonoja oopperoita ja todella hyviä musikaaleja. Laatu ratkaisee.”
Symbolisen ja kulttuurisen arvon ohella kukat edustavat luonnon kauneutta ja monimuotoisuutta. Kukat ovat elintärkeitä sekä ihmisille että koko luonnon ekosysteemille. Kun kukkien esteettiset ominaisuudet ovat kiehtoneet kuvataiteilijoita, kasvitieteilijät ovat puolestaan dokumentoineet niiden anatomiaa ja tieteellisiä ominaisuuksia. Münchenin Kunsthalle-museon Flowers Forever -näyttelyssä kukkien kiehtovuus tuodaan esille antiikista nykypäivään asti.
Näyttely heijastaa taiteen, luonnon ja tieteen välistä suhdetta kukkien kautta. Kukkien moninainen kulttuuri herää näyttelyssä eloon maalausten, veistosten, installaatioiden, grafiikan, valokuvauksen, muodin, muotoilun ja museoteknologian välityksellä. Näyttelyn kukat taiteessa viihdyttävät ja opettavat. Seuraavaksi tutustumme tarkemmin näyttelyn teemoihin sekä muutamiin sen teoksista.
Tutustu Münchenin kukkiin ja Flowers Forever näyttelyyn!
Kukkia löytyy lähes kaikista maailman kolkista ja ne ovat olleet olennainen osa kulttuureja ja niiden rituaaleja läpi historian. Sen sijaan kukkien merkitykset ovat vaihdelleet eri aikoina ja eri kulttuureissa. Muinaisessa Egyptissä » lootuksenkukka merkitsi uudelleensyntymistä ja oli tärkeä symboli, joka toistui taiteessa ja kulttuurissa. Lootuskukkia käytettiin myös hindu- ja buddhalaisessa perinteessä, kun taas kristillisessä ikonografiassa toistuvat liljat. Flowers Forever -näyttelyssä kristillistä taidetta edustaa Carlo Dolcin (1616–1686) Madonna ja liljat. Dolcin katsotaan olevan 1600-luvun tärkein firenzeläinen taidemaalari. Hänen hienostuneessa ja muista ajan taiteilijoista eroavassa tyylissä saattoi hollantilaisten maalausten vaikutus. Katso lisää Hollannin 1600-luvun taiteesta Rembrandtin tarinassa ».
Antiikin Kreikassa » ruusu yhdistettiin rakkauden ja kauneuden jumalatar Afroditeen. Antiikin mytologiaa edusti myös Flora, roomalainen kukkien ja hedelmällisyyden jumalatar. Flora-teema käytettiin ahkerasti kukoistuksen vertauskuvana 1500-luvulta lähtien. Näyttelyssä Floraan viittaa rokokoon tyylisuuntausta » edustavassa muotokuva Marquioness of Baglion as Flora vuodelta 1746. Taulun maalannut Jean-Marc Nattier » (1685–1766) keskittyi henkilökohtaisen konkurssin jälkeen Ludwig XV:n hovin naisten muotokuvien maalaamiseen. Nettierin viehättävät muotokuvat olivat hyvin suosittuja ja niiden myötä taiteilija tuli samalla elvyttäneeksi vertauskuvallisten muotokuvien genren, jossa elävä henkilö kuvataan antiikin ajan jumalattarena tai muuna mytologisena hahmona.
Antiikin mytologian ja kristillisen symbolismin ikonografiat yhdistyvät Dante Gabriel Rossetti (1828–1882) öljymaalauksessa Venus Verticordia. Teos edustaa runsaasti osin ristiriitaistakin symboliikkaa. Samalla kun Venus on upotettu maallista rakkautta ja intohimoa symbolisoiviin ruusuihin, häntä ympäröivä sädekehä luonnehtii Venusta pyhänä ja puhtaana. Vuosina 1864–1868 valmistunut teos osuu 1800-luvun viktoriaaniseen kauteen, jolloin kiinnostuttiin kukkien kielestä. Viktoriaaninen kukkien kieli tunnetaan nimellä floriografia. Se antoi mahdollisuuden ilmaista lausumattomia tunteita kukkien tai niiden asettelun kautta.
Kukkia ei käytetty pelkästään piiloviestinnän välineenä Samaan aikakauteen osui myös kasvava kiinnostus kasvitieteeseen. Ensimmäisenä floriografiaa käsittelevänä teoksena pidetään vuonna 1819 ilmestynyttä kirjaa Kukkien kieli, Le langage des Fleurs, jonka kirjoitti Louise Cortambert salanimellä Charlotte de la Tour. Kirja on jäsennelty vuodenaikojen mukaan ja käsitteli klassiseen kirjallisuuteen perustuvaa symboliikkaa viitaten sekä Rousseun teksteihin että kelttiläisen ja itämaisen kukkailmaisun perinteisiin. Kirjaan sisältyi myös aakkosellinen luettelo kukkien symbolisesta merkityksestä ja tietoa kasvien käytöstä. Jonkinlaista floriografiaa harrastetetaan nykyaikanakin, Kukkien merkitysten määritelmät perustuvat niiden ulkonäköön ja ominaisuuksiin: herkkä kuin mimosan kukka tai rakkaus kuin ruusu. Interfloran sivuilta » löydät lisää määritelmiä kukkien merkityksestä.
Münchenin Kunsthallen johtaja Roger Diederen kertoo » Heliogabaluksen ruusujen olleen ensimmäinen työ, joka hänelle tuli mieleen Flowers Forever -näyttelyä suunnitellessaan. Heliogabaluksen ruusut -teoksessa yhdistyvät kukkien kielen symboliikka ja historiallisten aiheiden käyttö. Sir Lawrence Alma-Tademan (1836–1912) maalauksessa vuodelta 1888 viktoriaanisen mooraali sulautuu leikiten antiikin Rooman dekadenssiin.
Flowers Forever tuo esiin sen, kuinka kukat taiteessa ja tieteessä ovat sulautuneet yhteen ja inspiroineet toisiaan. Luonnontieteellisistä kuvituksista voi löytää sekä taiteellista että tieteellistä täsmällisyyttä. Esimerkkinä firenzeläinen taitelija Girolamo Pini », joka maalasi 1600-luvulla useita kasvitieteellisiä paneeleja, Étude de Botanique. Ilmeisesti Medici-perheen suojattina Pini löysi mallinsa ja inspiraationsa Firenzen pohjoispuolella sijaitsevan Villa di Castellon puutarhoista.
Girolamo Pinin työt kertovat tieteen ja taiteen välisten rajojen hämärtymisestä. Kukat on kuvattu kasvitieteellisellä tarkkuudella, mutta ohjaavat ajatukset todelliseen puutarhaan ja ylittävät siten puhtaasti tieteellisen dokumentaation. Suurin osa kuvatuista kukista ovat sipulikasveja, ja ne ovat huolellisesti yksityiskohtaisia yhdessä satunnaisten hyönteisten kanssa. Jokaisen paneelin kulmasta löytyy myös rullan tai taitetun paperiarkin muotoon maalattu kuvattujen kasvien luettelo, jonka löydät myös näyttelyn videolta.
Flowers Forever näyttelystä löytää myös saliksi sisustetun tilan. Sieltä löytää maalauksia, maljakoita, huonekaluja, seinävaatteita, posliinia, veistoksia ja lamppuja. Mukaan mahtuu myös Belle Époque -ajalta kukka-aiheilla koristeltu samppanjapullo. Pulloa pitää käsissään kukkahiuksinen nuori tyttö. Kukkaistytöt olivat ajan suositumpia teemoja, joista löytyy lukemattomia muunnelmia kuvanveistossa ja maalauksissa. Myös samppanja sopi Belle Époquen kuvastoon. Alphonce Mucha suunnitteli samppanjatalojen mainosjulisteita ja Tolouse-Lautrec ikuisti Pariisin yöelämää » ikonisissa kuvituksissaan. Flower Girl vuodelta 1900 on peräisin Perrier-Jouët’n talosta. Kukat tytön hiuksissa ovat japanilaisia anemoneja samoin myös emaloidut kukat pullossa.
Videolla Flowers Forever -näyttelyn sisustusta edustaa myös Aimé Jules Daloun (1838–1902) Eve-veistos vuodelta 1864. Marmoripatsas tilattiin sisustukseksi Champs-Élysées sijaitsevaan Hôtel de Païvaan. Markiisitar de Païva tunnettiin kuuluisana kurtisaanina ja tämän koristeellinen talo on nykyään suojeltu muistomerkki. Tutustu tarkemmin muotoilun ja designin » historiaan.
Kukat ja kukkien kulttuurihistoria toistuvat taiteissa, tieteissä, mytologiassa, uskonnoissa, kirjallisuudessa, politiikassa, taloudessa ja ekologiassa. Kun tutkijat, valloittajat ja seikkailijat palasivat kotimaahansa, heillä oli mukanaan kukkia kaukaisista paikoista. Kukkien siirtymistä kotimaasta ja mantereelta toiselle vauhditti tutkimusmatkojen ohella myös kansainvälinen kauppa. Eräät kukista alkoivat menestyä uusilla alueillaan niin hyvin, että niiden alkuperämaa saattoi usein unohtua Flowers Forever esittelee myös maantieteellisen taiteilijan Ned Seidlerin kokoaman teoksen Map of the Orgin of Flowers on Earth » vuodelta 1968.
Kukat olivat 1960-luvun lopun ja 1970-alun näkyvin symboli. Flower Power kasvoi Vietnamin sodan vastaisuudesta ja muodostui rauhanomaisen mielenosoituksen ja luonnonläheisyyden symboliksi. Kukkaislapset käyttivät hippiliikkeen ulkoisia tuntomerkkejä, joita olivat mm. kukkakoristeet, rohkea värien käyttö » ja kukkaprintit vaatteissa.
Flower Powerin aikakaudella rohkeat kuviot, yksinkertaiset muodot ja rohkeat värit määrittelivät koko muotimaailmaa. Myös Pop-taiteen » tunnetuin nimi Andy Warhol kiinnostui kukista ja kukkaelementtien ja muodin yhteensovittamisesta. Flower Forever -näyttelyssä esillä oli Andy Warholin Flowers -teos vuodelta 1970. Kukat nähtiin virkistävänä poikkeuksena » taiteilijan tutuksi tekemistä popkulttuurin ja kaupallisuuden teemoista. Warholin leikkisät ja eloisat kukat saavat katsojan pohtimaan kukkien yleismaailmallista vetovoimaa kevät toisensa jälkeen.
Muoti ei ole hylännyt kukkateemoja 1970-luvun jälkeenkään. Osana Flowers Forever -näyttelyä nähdään myös katseet vangitseva Agathen hääpuku vuodelta 2009. Viktor Horsting ja Rolf Snoeren suunnittelivat sen Robert Wilsonin ”Der Freischütz” -tuotantoa varten. Hääpuku on ruusukimppuun kääritty valkoinen unelma, joka on koristeltu Swarovskin kristallein.
Flowers Forever -näyttelyn nykyteokset nostavat esiin myös kukkien vetovoimaan liittyviä kriittisiä sävyjä. Huomioita saavat valtaisat kukkaviljelmät, joiden voitontavoittelu häiritsee koko ekosysteemiä. Mehiläiset eivät selviä pölytyksestä ja torjunta-aineiden käyttö vahingoittaa sekä kasveja että niiden pölyttäjiä. Massatuotantona tuotetut kukat jäävät lyhytikäisiksi kertakäyttötuotteiksi samalla kun ne aiheuttavat terveysriskejä myös ihmisille.
Flowers Forever · Kunsthalle München
Miguel Chevalierin virtuaalinen kukkapuutarha, Extra-Natural (2021) luo keinotekoisen paratiisin, jossa virtuaalikasvien avulla kuvataan ihmisen ja luonnon kiinteää suhdetta. Kun katsoja on vuorovaikutuksessa teoksen kanssa, kasvit aaltoilevat vasemmalle tai oikealle. Miguel Chevalierin jo 1990-luvun lopulla käynnistämä prosessi perustuu kasvikunnan havainnointiin ja sen kuvitteelliseen siirtämiseen digitaaliseen avaruuteen. Jokainen virtuaalikasvi kehittyy uniikin syklin mukaisesti, ilmestyy satunnaisesti, kukkii ja lopulta haalistuu.
Näyttelyn pääteos on kuivakukkainstallaatioista tunnetun brittitaiteilijan Rebecca Louise Lawnin teos Calyx (2023). Se tarjoaa kokemuksen, jossa voi viipyä kuivattujen kukkien meren alla. Teoksessa toteutuvat Lawn työskentelyn keskeiset piirteet, joissa toistuvat yhteisöllinen taide ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Sen sijaan, että installaatiota varten olisi kasvatettu kukkia, jotka sen jälkeen heitetään pois, toimittiin juuri päinvastoin. Kukat saatiin lahjoituksena puutarhoista, tapahtumista ja yksityisiltä henkilöiltä. Lukemattomat vapaaehtoiset Münchenissä lajittelijat ja sitoivat yhteen lähes 200 000 kukkaa, jotka olisi muuten heitetty pois. Prosessin aikana monet toisilleen entuudestaan vieraat ihmiset tapasivat ja ystävystyivät. Rebecca Louis Lawn » kertoo, kuinka paikallisen yhteisön huolenpito ja omistautuminen tehtävälle näkyy teoksessa, jossa monet kädet yhdistävän yhden paikan. Tutustu lisää yhteisöllisyyden merkitykseen ».
Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti kukat viedään näyttelyn päätyttyä taiteilijan kokoelmaan hänen maatilalleen Walesiin ja niitä käytetään myöhemmin muihin projekteihin. Myös itse näyttely toteuttaa kestävää ajattelua: kesän 2023 päätteeksi se siirtyy muunnetussa muodossa Musée des impressionnismes Givernyyn.
Kunsthalle München | Flowers Forever »
Daily Art | Masterpiece Story: The Roses of Heliogabalus by Sir Lawrence Alma-Tadema »
Fables & Fantasies: The Illustrations of J.J. Grandville | Le langage des fleurs »
Petit Palais | Eve »
Wikipedia | Flower Power »
Chnry | Extra-Natural »
Hyvä omakuva vaatii tarkkanäköistä taituria, sillä kuvien takaa löytyy aina tarina. Katso kuinka omakuvien mestari Rembrandt sen teki.
Tizian Tizian kestää aikaa Tizian oli täysrenessanssin kuuluisimpia ja arvostetuimpia maalareita jo omana elinaikanaan. Sanonta Taide pitkä, elämä lyhyt ei päde häneen: Tizianin …
Gotiikan ajan osaaminen ei ulottunut vain katedraalien rakentamiseen. Gotiikan saavutuksiin kuuluivat myös mestarilliset koruompeleet ja taidekäsityöt.