Omakuvien mestari

Selfiet ja omakuvien mestari.

Millainen omakuva toimii? Omakuvien mestari on tarkkanäköinen taituri, sillä kuvien takana on aina tarina. Fiktiivinen tai tai tarkka dokumentti. Nykypäivän omakuvien alusta on sosiaalinen media, jossa julkaistavat selfiet palvelevat tekijöidensä kulloisiakin tarpeita. Syntymäpäiväkaimani 1600-luvulta oli maalaustaiteen ehdoton omakuvien mestari: Rembrandt peittoaa muut määrällään ja laadullaan. Miksi Rembrandt nousi ylitse muiden ja millaisia omakuvia ovat tämän päivän selfiet?

omakuvien mestari ja selfiet
Selfie kuuluu kaikille

Kukoistavan Hollannin kasvatit

Rembrandt (1606–1669) oli taiteilija, jonka maine ja arvo on säilynyt vuosisadalta toiselle. Onnekkaasti Rembrandt syntyi Alankomaiden taiteen kultakaudelle, joka on samalla länsimaisen taidehistorian merkittävimpiä ajanjaksoja. 1600-luvun Hollannissa vapaa-ajattelu oli mahdollista, toisin kuin esimerkiksi Espanjassa, jossa saamaan aikaan toimi inkvisitio. Hollannissa saattoi kirjoittaa ja julkaista vallankumouksellisia teoksia kuten teki Descartes » ja Spinoza ». Venetsian kaltaisiin nimellisiin tasavaltoihin verratuna Hollanti oli paljon demokraattisempi. Maan yläluokkaa edusti rikastunut porvaristo, ei kirkko tai aatelisto. Hollantilaisten pankkiirien, laivanvarustajien ja kauppiaiden suojeluksessa maallinen maalaustaide kukoisti rikkaammin kuin missään aikaisemmin.

Maaperä oli suotuista virallisille tilausmuotokuville. Vauras keskiluokka halusi kilpaa ikuistaa itsensä ja muotokuvat olivat hyvin suosittuja. Samanaikaiseti muutkin maalaustaiteen lajit kuten arkielämänkuvaus, maisemakuvas ja asetelmat, kehittyivät huippuunsa hollantilaisten taulumaalarien käsissä. Vauraan Hollannin mieluisimmat kuvauskohteet ovat hämmästyttävän samanlaisia kuin tänä päivänä Instagramin suosituimmat sisällöt!

Hollannin maalaustaiteen mestari

Rembrandt nousi aikakautensa johtavan taidemaalarin asemaan poikkeamalla muista monipuolisuudellaan ja tarkkanäköisyydellään. Ajan hollantilaismaalarit erikoistuivat joskus hyvinkin kapea-alaisesti. Frans Hals », Jan van Goyen » ja Vermeer » keskittyivät juuri tietynlaisiin sommitelmiin tai laatukuviin. Liike-elämän asiakaskunta ei suosinut kuvitteellisiä aiheita, vaan kaipasi realismia.

Rembrandt oli ylivertaisen taidokas muotokuvamaalari ja kun hän muutti kotikaupungistaan Leidenista Amsterdamiin, hänestä tuli pian yksi kaupungin kysytyimmistä taiteilijoista. Erään ampumaseuran ryhmämuotokuvaksi tilaama teos Yövartio » on yksi Rembrandtin kuuluisimpia töitä. Sen henkilöt on esitetty luonnollisessa koossa ja Rembrandt eliminoi siinä kaiken ryhmäkuviin yleensä yhdistettävän pysähtyneisyyden. Ilmapiiri väreilee jännitystä, valoa on käsittely vahvasti ja hahmojen liikkeet ovat keskenään erilaisia. Simon Schama on kertonut Power of Art -dokumenttisarjassa taulun syntyvaiheet ja Rembrandtin tarinan kiehtovana seikkailuna. Linkki dokumenttiin löytyy blogin lopussa lähteistä.

Grafiikan pioneeri

Rembrandt näki itsensä menneisyyden suurten taiteilijoiden työn jatkajana, erityisesti ihailemansa Tizianin ». Hän otti koko elämänsä ajan mielellään vaikutteita muiden taiteilijoiden teoksista, mutta sulautti ne aina omien teoksiensa kokonaisuuteen. Tästä syystä Rembrandtin kehitys eteni koko hänen pitkän ikänsä niin taiteellisessa kuin henkisessä mielessä. Rembrandt oli kiinnostunut eri maalaustekniikoiden lisäksi myös graafisista menetelmistä kuten etsauksesta ja kuivaneulatekniikasta. Rembrandtin aikaan nämä graafisen menetelmät olivat vielä suhteellisen tuoreita. Grafiikanlehtien välityksellä Rembrandtin maine levisi eri puolille Eurooppaa ja keräilijöiden piireissä hänen piirroksensa ja etsauksensa olivat suosittuja. Omana elinaikanaan ja vielä paljon myöhemmin Rembrandt tunnettiinkin kansainvälisesti pikemmin grafiikastaan kuin maalauksista.

Omakuvien mestari muistetaan

Yövartion menestyksestä huolimatta Rembrandtin maine ja varallisuus kääntyi vähitellen laskuun. Muotokuvatilausten harvetessa, hänen oli turvauduttava oman lähipiirinsä malleihin ja omakuviin. Omakuvien malli oli edullinen ja aina saatavilla. Kuvataiteilijat ovat tehneet omakuvia renessanssista lähtien, mutta jo gotiikan aikana » omakuvia saatettiin piilottaa alttaritaulun tai rukouskirjan kuvitukseen. Ensimmäinen julkinen omakuva tiedetään olevan Botticellin, hänen maalatessaan itsensä mukaan Kuninkaiden kumarrukseen ».

Omakuvien mestari läpi vuosikymmenten

Omakuvien mestari aloitti omien kuviensa maalaamisen jo poikavuosinaan ja jatkoi työtä koko elämänsä ajan. Rembrandtin maalatuista ja etsatuista kuvista kertyi harvinainen omaelämänkerrallinen sarja, joka sisälsi lähemmäs 100 omakuvaa 63 vuodelta ajanjaksolta. Suurin osa omakuvista on tehty luonne- tai kasvotutkielmiksi. Sellaisina keräilijät ovat niitä ostaneetkin, tietämättä välttämättä ketä ne esittivät. Omakuvissa Rembrandt esiintyi erilaisissa rooleissa, milloin kapinoivana nuorukaisena, kunnon porvarina, hilpeänä juomaveikkona tai viisaana vanhuksena. Tutkijat jakavat Rembrandtin omakuvat kolmeen eri vaiheeseen:

  • Varhaisimmissa omakuvissa Rembrandt tutki omia kasvonpiirteitään ja ilmeiden teknistä kuvaamista.
  • Toisessa vaiheessa hän markkinoi taitojaan ja toi esiin menestyksensä ulkoisia merkkejä. Toisin kuin hovitaiteilijoiden, itsenäisenä taiteilijana toimivan Rembrandtin oli huolehdittava oman nimensä ja maineensa esille tuomisesta.
  • Viimeisessä vaiheessa Rembrandt teki omakuvillaan taidetta itsetutkiskelusta.

Näyttää aivan siltä kuin Rembrandt olisi käyttänyt pitkän uransa omakuviensa täydellistämiseen. Sanotaan, että jos hän olisi elänyt 45-vuotiaaksi, hänet olisi muistettu poikkeuksellisen hienoista omakuvista. Mutta Rembrandt eli paljon pidempään ja juuri hänen myöhäisimmällä iällään maalaamansa omakuvat ovat niitä, joita eniten ihaillaan. Taiteilija kuvasi niissä itsensä karusti ja rehellisesti. Ne vakuuttavat sekä mestarillisella maalaustekniikallaan että inhimillisellä koskettavuudellaan. Mies kuvissa saattoi olla elämän kolhima, mutta oman arvonsa tunteva.

Rembrandtin perintö

Rembrandtin kuoltua 1669 häntä pidettiin yhä arvossa ulkomaisten taiteentuntijoiden keskuudessa. Etenkin 1810-luvun romantiikan aikakaudelta eteenpäin Rembrandtin käsiala ja tunneilmaisu nousivat taas pinnalle. Omakuvien mestari on vakiinnuttanut maineensa taidehistorian suurimpana taiteilijana lähes kolhuitta. Kuuluisat omakuvat tuovat Rembrandtin lähelle myös tämän päivän ihmistä. Huolimatta siitä, että myös Tizianin » taidetta edelleen ihaillaan, mieheen ei saa samanlaista yhteyttä kuin Rembrandtiin. Vaikka Rembrandtin ajatuksia ei säilynyt paperilla, omakuvien todistuvoima säilyy.

Rembrandtin ansioksi voidaan laskea lisäksi se, että myös selfiet on nähtävissä taidehistorian jatkumona ja keinona rakentaa omaa identiteettiä kuvien kautta. Selfieiden pinnallinen maine ja niiden ottajien näkeminen turhamaisina tai jopa narsistisina yksilöinä näyttäytyy näin uudessa valossa.

Kansallisgallarian omakuvat suomalaisten taiteilijoiden maalaamina.

Omakuva vai Selfie?

Selfiellä saattaa olla vielä matkaa korkeakulttuuriksi, mutta niillä uskotaan olevan paljon yhtäläisyyksiä perinteisten potrettien kanssa. Selfie on useimmiten puhelimella itse otettu kuva ja tarkoitettu jaettavaksi somessa. Potretteja ne eivät silti ole. Niillä on oma tekniikkansa, visuaalinen kielensä ja tehtävänsä. Selfiet otetaan käsivarren pituudelta tai peilikuvasta. Potretit puolestaan käyttävät hyväkseen kuvaa, heijastusta tai muistia. Ne kuvakulmat ja perspektiivit, joita näkee selfieissä, on harvoin käytössä potreteissa. Selfiet rakennetaan älypuhelimilla, kuvankäsittelyllä ja filttereillä. Parasta niissä on, että hyvin pienillä resursseilla niiden on mahdollista tavoittaa laaja yleisö.

Omakuvien mestari selfien isänä?

Omakuvien mestari ja selfie-kulttuurin kasvatti kohtaavat toisensa motiiveissa. Kaikkien omakuvien takana ei ole vain ajatus näyttää hyvältä kuvassa. Miksi sitten teettää omakuva tai mistä tulee impulssi napata selfie itsestään? Rembrandt loi uraansa esittämällä omakuvissaan menestyvää taiteilijaa. Nuoren Rembrandtin kuvissa hänen statuksensa oli huomattavasti todellista korkeampi. Pitkin uraansa Rembrandt rakentaa kuvaa itsestään taiteilijana, jonka paikka on suurten renessanssimestareiden ketjussa – jopa kuninkaalliseen tyyliin kuvattuna ikään kuin maalaustaiteen kuninkaana. Näyttää siltä, että huolella lavastetut tilanteet eivät ole uutta henkilöbrändäyksessä. Toisaalta asetelma voidaan nähdä taiteilijan tapana tutkia identiteettiään ilmaisemalla jotain omasta asemastaan. Kuulostaako tutulta?

Nekin selfiet, jotka eivät tietoisesti pyri rakentamaan henkilöbrändiä tai luomaan taidetta, ovat osa visuaalista kulttuuria. Yhtäläisyys selfieiden ja omakuvien välillä syntyy tekijän omasta kontrollista. Selfie antaa tekijälle mahdollisuuden kuvata itseään, sen sijaan että tyytyisi pelkästään kuvattavaksi. Tämän seikan tärkeys korostuu marginaaliryhmien ja syrjään jääneiden kohdalla. Selfieitä syntyy enemmän kuin koskaan ja monimuotoisemmalla joukolla. Koska ihmiset dokumentoivat elämäänsä sosiaalisessa mediassa jopa pakkomielteisen yksityiskohtaisesti, selfiet eivät esittele vain ihmisiä, vaan myös heidän tapaansa elää. Näin selfiet toimivat niin ikään monipuolisina ajankuvaajina.

Selfie-museosta uutisoi myös italialainen Casaclendy.

Museokamaa #pakkopostata

Pop-up -näyttely viime vuonna Los Angelesissa pyrkii tutkimaan omakuvien historiaa. Museum of Selfies » on sekä informatiivinen että aidosti selfieiden teemapuisto. Näyttelyn perustaneet kalifornialaiset pelisuunnittelijat Tommy Honton ja Tair Mamedov saivat idean näyttelyyn Leonardo da Vincin Mona Lisasta. Kuuleman mukaan ihmiset ottavat Mona Lisan kanssa Louvressa enemmän selfieitä kuin kuvaavat itse taideteosta.

Hontonin mukaan kulttuuristamme kertoo paljon se, että kuuluisa henkilö voi poseerata puhelimellaan peilin edessä ja sitä pidetään kulttuurisesti merkityksellisenä. I woke up like this -selfiet ovat näissä yhteyksissä lähinnä mainoksia. On oma taiteenlajinsa saada lavastettu näyttämään autenttiselta ja tämä ilmiö on myös monen memen hilpeydenaihe » 

Selfiet ovat vaivaton tapa dokumentoida matkoja ja tai tiettyä huomionarvoista hetkeä. On helpompaa luottaa kuvaan kuin muistiin, mutta tekeekö selfie muistosta henkilökohtaisemman? Vai onko kysymys vain muistojen haalimisesta, mikä estää aidosti hetkessä elämisen?

Seuraava omakuvien mestari?

Still-kuvina ikuistetut selfie-hetket saattavat pian kuulua kulttuurihistoriaan. Videoiden vallatessa verkkoa, myös video-selfiet ovat massiivisessa kasvussa. Sosiaalisen median suoratoistokanavat tarjoavat ominaisuuksia, joilla on helppo lähettää itsestään suoraa videokuvaa. Selfiet ovat kääntymässä viihdekanaviksi. Tavanomaisempien sosiaalisen median sovellusten lisäksi sellaiset ohjelmat kuten TikTok » mahdollistavat myös huulisynkan. Näin itsensä voi lisätä mukaan mihin tahansa videoon tai elokuvaan yhdellä painalluksella. Itseilmaisun muotona selfie kehittyy sujuvasti uusissa trendeissä. Selfien voima piileekin sen demokraattisuudessa ja jaettavuudessa. Selfie on jokaisen saatavilla.

PS. Jopa ihmisten puuhia seuraavat kissat osaavat ottaa selfieitä ». Tämä silkkitassuinen edelläkävijöiden joukko saa toivomaan, että kissoilla olisi peukalo.

Linkit ja vinkit:

Full documentary | Simon Schama: The Power of Art – Rembrandt »
Art UK | Rembrandt: king of the selfie »
The Guardian | Connoisseur of the ordinary »
BBC Culture | Did Rembrandt invent selfies? »
Surface Gallery | Selfies as art »
Dxomark | The evolution of the selfie »
The Loop | The selfie is now officially considered fine art, according to a London gallery »
Wikipedia | Alankomaiden taide »
Maailman taiteen historia: Hugh Honour & John Fleming

Seuraa blogia:

Blogit.fi -palvelusta löydät kaikki marjutus-blogitekstit »
Uusista blogipostauksista saa vinkkiä myös Instassa »