Rodoksen kolossi – mitä ihmettä?

Kolossaalisia uutisia auringon jumalan saarelta!

Rodoksen kolossi oli yksi muinaisen maailman seitsemästä ihmeestä ja yli 2200 vuotta sitten tuhoutunut patsas lienee tuttu ainakin Rodoksen kävijöille. Auringon jumala Helioksen saari on myös miehelleni ja minulle mieluisa kohde. Sentimentaalisina käymme saarella lähes vuosittain. Kuitenkin kolme vuotta sitten ohitimme mehevän uutisen: Rodoksen kolossi herätettäisiin henkiin jälleenrakennusprojektina. Ehdotus ei ollut saanut aivan yhtä suurta palstatilaa, kun se kolossaalisen kokoluokkansa vuoksi olisi ansainnut. Ehkei talouskriisistä kärsivä Kreikka kaivannut uhkapelurin mainetta n. 250 miljoonaa euroa maksavalla jälleenrakennusprojektilla.

Maailman seitsemän ihmeen mediahistoria

Rodoksen kolossi olisi saattanut historian havinassa unohtua ellei jo antiikin ajan ihmiset olisi osanneet käyttää vaikuttajamarkkinointia ja tehdä Best of -listoja. Ihmisten rakentamista ihmeistä onkin tehty useampia versioita. Alkuperäisen antiikin seitsemän ihmeen tunnetuin listaus löytyy kreikkalaisen Antipater Sidonilaisen vuonna 140 eaa. kirjoittamasta runosta. Maailman seitsemän ihmettä loi näin oppaan hellenistisen ajan matkailijoille. Rodoksen kolossia markkinoi myös toinen vaikuttaja, Plinius vanhempi, joka hehkutti kolossin kokoa niin suureksi että  ”vain harvojen käsivarret yltävät sen peukaloiden ympäri”.

Kreikkalaiset ihmeet olivat 7 ihmeen listalla hyvin edustettuina. Lista kuitenkin laajeni, kun Aleksanteri Suuren valloitusten jälkeen kreikkalainen hellenistinen kulttuuripiiri pääsi kosketuksiin Egyptin, Babylonian ja Persian vanhojen kulttuurien kanssa. Vasta renessanssin aikana luettelo vakiintui nykymuotoonsa. Silloin myös seitsemästä ihmeestä tehtyjä kaiverruksia levisi ihmisten nähtäville. Etenkin hollantilaisen taiteilijan Maarten van Heemskerckin (1498–1574) näkemys seitsemästä ihmeestä loi ja vahvisti niistä syntyneitä mielikuvia. Töidensä kautta Heemskerck oli eräänlainen 1500-luvun mediavaikuttaja ja hän oli myös yksi ensimmäisistä hollantilaisista taiteilijoista, joka teki töitä nimenomaan kaupallisille painotaloille.

Tutustu antiikin ajan 7 ihmeeseen:

  1. Artemiin temppeli 550 eaa.
  2. Babylonin riippuvat puutarhat 600 eaa.
  3. Faroksen majakka n. 280 eaa.–1303.
  4. Gizan suuri pyramidi rak. 2500-luvulla eaa. Ainoa ihmeistä, joka on säilynyt nykypäiviin asti. Lue myös  blogikirjoitus hieroglyfien arvoituksesta »
  5. Halikarnassoksen mausoleumi n. 353 eaa.–1400-luku.
  6. Rodoksen /Helioksen kolossi » n. 290 eaa.–227 eaa.
  7. Zeuksen kuvapatsas Olympiassa n. 435 eaa.–425/475 jaa.


Klassisesta tasapainosta kohti hellenismin ihmeitä

Kreikkalaisen klassisen tyylin (480–400 eaa.) temppelit olivat pylväiden ja palkkien harmoniaa. Lähtökohtana suunnittelulle toimi usein kultainen leikkaus ja sommittelun säännöt sopusointuisen lopputuloksen saavuttamiseksi.

Kreikan historian hellenistiseksi kaudeksi kutsutaan aikaa Aleksanteri Suuren kuolemasta 323 eaa. noin vuoteen 30 jaa. Aleksanteri Suuresta lähtien hallitsijat saivat osan kunnioituksesta, joka siihen asti oli kuulunut vain jumalille. Taiteissa se näkyi esim. klassisen temppeliarkkitehtuurin ihanteiden väistymisenä pois kultaiselta keskitieltä. Dramaattinen ilmaisu ja monumentaalinen rakentaminen lisääntyivät. Samanaikaisesti taiteessa näkyi maallistuminen ja taideteokset alettiin nähdä yksittäisten taiteilijoiden aikaansaannoksina.

Rodoksen kolossi

Aleksanteri Suuren kuoltua Demetrion Poliorketes yritti vallata Rodoksen. Merisotaa käytiin puoli vuotta. Kun rodoslaiset kestivät sitä seuranneen vuoden mittaisen piirityksen 305 eaa., Demetrion lopulta jätti saaren rauhaan. Helpottuneet ja voittoisat rodoslaiset uskoivat saaren suojelijan, auringonjumala Helioksen pelastaneen heidät. Kiitollisuuden osoitukseksi he halusivat rakentaa Heliokselle massiivisen muistomerkin.

Kreikan klassisen kauden kuvanveistäjäsuuruus Lysippos oli Aleksanteri Suuren hovikuvanveistäjä. Lysippoksen oppilaisiin kuului Rodoksen saaren oma poika Khares Lindoslainen. Rodoslaiset antoivat hänen suunniteltavakseen 30 metriä korkean pronssisen kolossin, joka valmistui vasta 12 haasteellisen rakennusvuoden jälkeen.

Ongelmia tuotti matkan varrella niin mittasuhteitaan kasvattanut rakennustyö kuin sen vaatima pronssin määrä. Tarinan mukaan Khares ei ehtinyt nähdä kolossia valmiina, vaan päätyi tekemään itsemurhan ennen sen valmistumista. Syyksi on arvailtu mm. Kharesin tekemiä laskuvirheitä ja siitä seurannutta henkilökohtaista konkurssia. Laskuvirheet rakennusprojekteissa eivät ole harvinaisia tänä päivänäkään. Nykysuunnittelijoiden onneksi he eivät sentään joudu vastamaan kustannuslaskelmien ylityksistä henkilökohtaisella omaisuudellaan.

Vaikka Rodoksen kolossi oli antiikin suurin veistos, siitä on melko vähän tietoa. Ilmeisesti se valettiin osina pystytyspaikallaan ja ontto patsas täytettiin rautakehikolla ja kivillä. Helioksen hahmolla uskotaan olleen liekeistä muodostuva sädekehä ja liehuvat kiharat. Oletetuista kasvonpiirteistä olisi saattanut löytää näköisyyttä Aleksanteri Suureen ja kolikoista tuttuihin Helioksen piirteisiin. Patsas tuskin seisoi hajareisin Mandrakin sataman sisäänkäynnillä, kuten mm. Martin Heemskerckin kuvitukset antavat ymmärtää. Uusimpien tutkimusten mukaan kolossi on todennäköisemmin seissyt joko Mandrakin sataman itäisellä niemellä tai pidemmällä sisämaassa.

Kamelit astuvat kuvaan

Rodoksen kolossi ehti olla pystyssä legendaansa kasvattaen vain 56 vuotta kunnes sen polvet pettivät maanjäristyksessä. Egyptin hallitsija Ptolemaios III tarjoutui heti mukaan korjauskustannuksiin. Rodoslaiset kysyivät kuitenkin neuvoa oraakkelilta, joka varoitti rakentamasta patsasta uudelleen. Oraakkelin vahva epäilys oli, että patsaan rakentaminen oli jo alunperinkin vihastuttanut Helioksen. Rodoslaiset pelasivat varman päälle ja tällä kertaa kieltäytyivät jälleenrakennustarjouksesta.

Patsaan jäännökset makasivat raunioina yli 800 vuotta. Tosin romahtanut patsas oli sellaisenaankin vaikuttava näky ja se keräsi Rodokselle runsaasti matkailijoita. Kun arabit vuonna 654 jaa. valloittivat saaren, he hajottivat kolossin jäänteet osiksi ja myivät ne syyrialaiselle kauppiaille. Tarinaan liittyy myös kameleita. Sen mukaan kolossin palat kuljetettiin pois saarelta 900 kamelin selässä. Kameleita nähtiin saarella myöhemminkin, mutta kolossin palasia ei nähty sen koomin enää koskaan.

Rodoksen kolossi – n. 2240 vuotta myöhemmin

Lyhytikäisyydestään huolimatta Rodoksen kolossia ei voi pitää tähdenlentona, sillä sen maine on säilynyt meidän päiviimme asti. Kolossi on myös inspiroinut monia myöhempiä taiteilijoita, kuten ranskalaista kuvanveistäjää Auguste Bartholdia, jonka kuuluisin työ on Vapaudenpatsas. Vertailun vuoksi Vapaudenpatsas on mittasuhteissaan päästä varpaisiin lähes metrilleen kolossin korkuinen.

Sitten vuonna 2015 joukko arkkitehtejä ja muita asiantuntijoita Kreikasta, Italiasta, Espanjasta ja Iso-Britanniasta esittelivät suunnitelmansa kolossin uudelleen rakentamisesta. Jälleenrakennushanke loi uutta kuvaa Kreikasta esittelemällä sen huippuosaamista, mutta Khares Lindoslainen olisi syvästi pöyristynyt kuullessaan 2000-luvun kaavailuista. Nykyarkkitehtien suunnitelma olisi viisi kertaa alkuperäistä korkeampi eikä uusi kolossi olisi pelkkä matkailukohde. Se toimisi myös majakkana, museona, kirjastona ja sisältäisi kahviloita sekä kauppoja. Helioksen iho valmistettaisiin aurinkopaneeleista ja uusin tietotekniikka varmistaisi sen, että se päihittäisi legendaarisen esikuvansa myös kestävyydessään.

Toinen mahdollisuus?

Uusi kolossi olisi tarkoitus rahoittaa lahjoituksilla, joukkorajoituksella ja osin hallituksen avulla. Arvioidun 250 miljoonan euron kustannukset olisivat kuitenkin äärettömän kunnianhimoinen hanke mille tahansa maalle. Ehkä hanke onkin toistaiseksi jäädytetty, sillä talouskriisin kanssa kamppaillut Kreikka tarvitsee miljoonia akuutimpiin kohteisiin. Silti ajatus jälleenrakennuksesta viehättää kohtuuttomuudessaankin. Uusi Rodoksen kolossi ei olisi pelkästään huippuhoukutteleva nähtävyys. Patsas palauttaisi lisäksi mieliin Kreikan komean historian, samalla kun se muistuttaisi meitä jokaisen suuruuden väliaikaisuudesta. Paikka nykyisen maailman 7 ihmeen joukkoon kuuluisi sille Itseoikeutetusti.

rodoksen kolossi | marjutus -kuvitus

Loppukevennys elokuvien ystäville

Historiallisesta taustastaan huolimatta Rodoksen kolossilla on aina ollut myös oma mediahistorallinen viihdearvonsa. Tarinat kolossin ympärillä saavat oman herkullisen lisänsä vuoden 1961 elokuvasta ”Il colosso di Rodi”. Elokuva on itsensä Sergio Leonen ensimmäinen virallinen ohjaustyö. Oman aikansa vinkeä sandaali-eepos syntyi vain 3 vuotta ennen Kourallinen dollareita -elokuvaa! Jos kiinnostuit Leonen esikoisesta, tutustu tarkemmin elokuvaan Taistelu Rodoksesta »

 

Lähteitä ja lukemista rannalle:

Historianet: kreikkalaisrunoilija saneli maailman 7 ihmettä »

Wonders of the World: The colossus of Rhodes »

Helios Museum facebookissa »

The Guardian 2015 : Rhodes reconstruction project »

Wikipedia: Taistelu Rodoksesta elokuva »

Seuraa blogia Bloglovinista »