sisältöstrategia ja pakka kasassa @Marju Aavikko

Sisältöstrategia

Sisältöstrategia – markkinointia vaille valmista

Strategiapäätöksiä ja tuhtia kanavarallia

Sisältöstrategia ja eri markkinointikanavien mahdollisuudet jatkavat brändimarkkinoinnin » käsittelyä. Nyt huomio suunnataan sisältömarkkinointiin verkossa. Kuinka eri kanavia on syytä hyödyntää ja mihin ne taipuvat? Miten verkkosivuja suunnittelussa kannattaa huomioida sisältömarkkinointi ja hakukoneoptimoinnin kehittyminen? Mikäli haluat siirtyä sisältöstrategian pohdinnasta suoraan digimarkkinoinnin vaihtoehtoihin, klikkaa tästä kanavaralliin ».

Sisältöstrategia kotikonstein

Usein sanotaan, että suomalaisten markkinointitaidoissa riittää hiottavaa pienemmistä yrittäjistä aina kansainvälisiin toimijoihin asti. Maassa, jossa vaatimattomuus on ollut hyve, itsensä tai oman osaamisensa esille tuominen ei suju itsestään.

 

Vai sujuisiko sittenkin? Tarkoituksenmukainen sisältöstrategia ja oikea suunta saattaa löytyä kuin itsestään. Meillä ajatellaan, että teot puhukoon puolestaan. Teot ovat tärkeitä, niille pitää vain näkyvyyttä, eikä nähdä omia vahvuuksia itsestäänselvyyksinä. Teokojen kautta voi tuottaa todistusvoimaista sisältöä ja aitoja tarinoita onton kuminan sijaan.

 

Strategiatyön luontevimmat kanavat valikoituvat usein luonnostaan. Itse markkinoinnistaan vastaaville yrittäjille luontevia kanavia ovat ne, joissa viihtyvät sekä asiakkaat että he itse. Pitkäjänteinen työ vaatii mielekkään ympäristön. Hyvään strategiatyöhön kuuluu jatkuvuus ja johdonmukaisuus.

sisältöstrategia tähtäimessä ©Marju Aavikko

Sisältöstrategia ketterästi verkossa.

Sisältöstrategia brändäyksen tukena

Sisältöstrategia on elävä työkalu markkinoinnin tekemiseen. Brändimarkkinointi on kehittynyt visuaalisesta konseptista emotionaaliseksi arvoksi ja  markkinointiviestintä sen mukana. Aikaisemmin tuotekeskeinen sisältö kustannettiin ja toteutettiin kampanja kerrallaan. Nyt keskitytään asiakassuhteiden ylläpitoon sisältömarkkinoinnin avulla. Markkinoinnissa pyritään jatkuvaan oppimiseen ja sitä kautta asiakasarvon tuottamiseen ». Olennaisia kysymyksiä ovat: mitä, kenelle ja missä kanavissa? 

 

Tarve sisältöstrategioiden päivittämiseen on selvä: kilpailu kuluttajien huomiosta on kasvava ja huomiolla on rajansa. Markkinoijilla ei enää ole varaa investoida massaan. Määrän arvo on laskeva ja se on korvattava muilla tavoin. Joukossa pärjää ja erottuu vahvat brändit.

Näin sisältöstrategia toimii

Mikä on sisältöstrategian merkitys yritykselle?

Sisältöstrategia on suunnitelmallista ja yrityksen tavoitteita tukevaa sisällöntuotantoa. Kun sisältöstrategia koostuu valmiista markkinoinnin ja viestinnän suunnitelmasta, strategiaa on helppo seurata. Varmin tapa onnistuneen sisältöstrategian luomiseen onkin luoda se viestintästrategian pohjalta. Tutustu tarkemmin strategiseen viestintään ».

Mikä on sisältömarkkinoinnin merkitys asiakkaalle?

Sisältömarkkinoijien tehtävä on varmistaa, että jaettava sisältö on riittävän laadukasta ja kiinnostavaa. Usein se merkitsee ratkaisujen tarjoamista erilaisiin haasteisiin. Sisältö on kiinnostavaa, kun kuluttajat etsivät sitä oma-aloitteisesti ja viihdyttävää, kun he ovat halukkaita sitä myös jakamaan. Käyttäjää hyvin palveleva sisältö lisää myös luottamusta tuotteeseen tai palveluun. Palveleva sisältömuoto saattaa löytyä mm. infografiikasta ».

Markkinoinnin mittarit kaakkoon

Tärkeimmät sisällöntuotannon tavoitteet – ja myös mittarit – ovat usein suoraan tuottoon tähtääviä. Kysymys voi olla myyntiluvuista tai konversioprosentin kasvusta yrityksen verkkosivuilla. Sisältömarkkinoinnin mittareiksi voi asettaa myös asiakasuskollisuuden ja tunnettuuden kasvamisen. Tuotto ei synny pikavoitoista, vaan sijoituksista, joilla on edellytyksiä kantaa hedelmää pitkälläkin aikavälillä. 


Strategiaa luodessa kannattaa myös huomata, että HubSpotin mukaan  » 32 % markkinoijista kertoo visuaalisen sisällön olevan heidän liiketoimintansa tärkein sisältömuoto. Lue lisää visuaalisesta viestinnästä » ja videoista brändinrakentajana ».

markkinointi kuluttajanäkökulmasta ©Marju Aavikko Köln

Sisältöstrategiat kuluttajan saappaissa.

Monikanavainen sisältöstrategia

Sisältömarkkinointi muovautuu tarpeiden ja alustansa mukaan. Vaikka ajatuksena on tuottaa omaa kohderyhmää » sitouttavaa ja tunteisiin vetoavaa materiaalia », eri kanavilla toimiminen poikkeaa toisistaan. Alta löydät listauksen siitä, että mitä eri markkinointikanavat voivat sisältöstrategioille tarjota. Lähteet ja lisävinkit aiheeseen löytyvät tutusti blogitekstin lopusta.

1️⃣ Verkkosivujen trendejä ja analytiikkaa

Yrityksen digitaalisen markkinoinnin ytimessä on sen verkkosivut. Kotisivu on kivijalka, josta asiakkaiden tulee vaivatta löytää etsimänsä ja jonne yrityksen markkinointi ohjataan. Vaikka verkkosivut toimivat myös yrityksen näyteikkunana, tänä päivänä sivuston tärkein tekninen vaatimus on nopeus ja käytettävyys mobiilissa.

 

Jopa silloin, kun markkinointitavoitteiden saavuttaminen onnistuu vanhalla hyväksi osoittautuneella konseptilla, trendien seuraaminen voi puhaltaa uutta tuulta purjeisiin. Viime vuosien verkkosivujen ilmiö on ollut huippuunsa personoidut sisällöt. Myös Google on ollut mukana trendissä luoden Optimize » -työkalun, jonka avulla voi rakentaa omalle sivustolleen A/B-testauksia eri tavoin räätälöidyille sisällöille.

 

Personoidut verkkosivut suunnitellaan erilaisiksi käyttäjäseurannalla kerätyn tiedon ja käyttäjän profiilin mukaan. Etusivun merkitys sivustolla vähenee entisestään, etenkin jos siitä ei olekaan vain yhtä versiota. Tutustu tarkemmin siihen, mitä verkkosivujen suunnittelussa » ja sisällön suunnittelussa » kannattaa huomioda.

 

Mobile First

Joitakin vuosia sitten pinnalle nousseet yhden sivun verkkosivustot ovat taas esillä. Tämä muoto on laiteriippumaton ja luonnostaan mobiilikäyttöön sopiva toteuttaessaan Mobile First -strategiaa. Mobiili edellä -suunnittelussa karsiutuu kaikki se, mikä ei suoraan palvele käyttäjää. Yksinkertaiset sivustot ovat myös käyttäjälle helpommin hallittavia.

 

Perinteinen hierarkinen sivusto keskittyy asiakkaiden tavoittamiseen tietyllä hakutermillä. Kun käyttäjä saapuu kyseiselle laskeutumissivulle, hänen kanavoidaan kohti yhteydenottoa tai ostoskoria. Sen sijaan yhden sivun sivustolla sivun jokainen osa on ohjaa kohti haluttua tavoitetta.

 

Muista analytiikka

Ilman analytiikkaa markkinointi toimii mutu-pohjalta. Analytiikka auttaa ohjaamaan tekemistä oikeaan suuntaan sekä testaamaan ja kehittämään markkinointia  dataa hyödyntämällä. Olennaista on omien tavoitteiden luonti, koska kaikki data ei ole oleellista. Siksi avainmittarit on osattava määritellä. Markkinointitoimenpiteiden onnistumista voi seurata saaduilla konversiolla esim. liideinä tai yhteydenottoina. Tutustu lisää Google analytiikkaan ».

 

2️⃣ Googlehaun uudet sisältöstrategiat

Hakukoneoptimointi on orgaanisen näkyvyyden tehostamista ja näin myös yrityssivuston markkinointia. Kaikki verkkonäkyvyys on optimoitava yleisön tavoittamiseksi. Tämä koskee niin verkkosivujen kuin myös YouTuben sisältöjen optimointia ». Jos aikaisemmin kikkailu oli osa hakukonetuloksissa menestymistä, nykyään on kannattavinta toimia Googlen suositusten mukaisesti. Kurkista tästä myös hakukonenäkyvyyden » harmaalle alueelle.

 

Googlen perinteisen hakukonekäytön rinnalle on noussut myös kuva- ja äänihaku. Tekniikat kuten Siri, Alexa ja Google Lens ovat jo monelle tuttuja. Markkinoinnin sisältöstrategia tuleekin rakentaa siten, että myös kuva- ja äänielementit huomioidaan. Näin oman brändin esilläolo varmistuu erimuotoisissa internethauissa. Digitaalisen markkinoinnin osalta tämä tarkoittaa sekä visuaalisen että äänihaun optimointia.

Googlesta katsottuna ©Marju Aavikko Irlanti

Googlen visuaalinen kuvahaku nousee äänihaun rinnalla.

Visuaalinen kuvahaku

Visuaaliset viestit » muistetaan paremmin ja ne ovat nopeampia käsitellä. Visuaalinen haku perustuu siihen, että älypuhelimet kulkevat mukanamme kaikkialla. Googlen mukaan 10–15 % puhelimilla otetuista kuvista on arkisia muistilistoja kuten ostoskuitteja. Visuaalinen kuvahaku hyödyntää hakutoimintoa, joka auttaa käyttäjää etsimään näkemäänsä. Menetelmä soveltaa koneoppimista ja konenäköä (computer vision) aidossa tilanteessa otettuun kuvaan, josta visuaalinen haku alkaa kerätä tietoa.

 

Visuaalinen haku toimii juuri tuotteiden etsimiseen ja tunnistamiseen. Esimerkiksi Google Lens voi tarjota ehdotuksia kodinsisustukseen tai nimetä koirarotuja. Visuaalista hakua hyödyntää mm. Snapchat ja Pinterest. Google ohjeistaa hyvin visuaalisen haun optimointiin kuvahaun parhaissa käytännöissä ». Näin verkkosivuilla toimivat sivustokarttojen ohessa myös kuvasivustokartat sivuston kuvatiedostoista.

 

Äänihaku

Äänihaku käyttää äänentunnistusta tuottaakseen hakutuloksia käyttäjien puheesta. Periaatteessa puhehaun avulla verkosta voi kerätä tietoja selaamatta sivustoja sen enempää työpöytä- kuin mobiililaitteillakaan. Toistaiseksi äänihakua ovat hallinneet Google Assistant, Siri, Microsoft Cortana ja Amazon Alexa. Kun äänihakukyselyjä alkaa ilmestyä sivuston Google Analytics -tietoihin, tämä on merkki siitä, kyseisen sivuston käyttäjät ovat löytäneet äänihaun. Äänihaku on kasvamassa, mutta sen yleistyminen riippuu siitä, kuinka sujuvasti teknologia onnistuu vastaamaan käyttäjien erityyppisiin tarpeisiin.

 

Kun äänihakua lähdetään optimoimaan, on lähdettevä liikkeelle puhekielestä. Ihmiset käyttävät puhuessaan pidempiä avainsanamuotoja ja puhehakuun optimoitu teksti on myös sävyltään keskustelevampaa.

 

Hakukonemarkkinointi tekoälyköityy

Läpinäkyvyys on trendi myös maksullisen markkinoinnin puolella. SEM eli hakukonemarkkinointi on sujuvampaa huolella tehdyillä verkkosivuilla. Kysymys on selkeästä rakenteesta, laadukkaasta sisällöstä ja nopeista latautumisajoista. Google antaa paremmat laatupisteet niille hakusanamainoksille, joiden sisältö vastaa laskeutumissivua. Asianmukaiset mainokset suoriutuvat paremmin myös hintatarjouskilpailussa. Tutustu tarkemmin siihen, kuinka hakusanamainonta toimii ».

 

Hakusanamainonta hyödyntää koneoppimista. Google käyttää olemassa olevaa dataa ja erilaisia muuttujia vahvistamaan hakusanakampanjan toimivuutta. Tekoälyyn nojaaminen vaatii aikaa, sillä edellytyksenä on, että tarvittavaa käyttäjähistoriaa on jo kertynyt. Nykyään myös Googlen Display-mainontaa voi tehdä perinteisten kohdennusten lisäksi täysin tekoälypohjaisella kohdennusvaihtoehdolla.

 

Remargeting on edelleen tehokas tapa tehdä verkkomainontaa potentiaalisille asiakkaille. Uudelleenmarkkinointi auttaa tavoittamaan ne jopa ne 96 % verkkovierailijoista, jotka eivät muuten palaisi sivustolle. Kohdennettu mainontaa koetaan vähemmän negatiivisena, silloin kun se on kiinnostavaa ja osuvaa. Mainostajien on siis syytä tuntea asiakkaansa ja panostaa laadukkaaseen kohdentamiseen.

 

3️⃣ Markkinoinnin vaikuttajat

”Ihmiset ostavat ihmisiltä”.

Sisältöstrategia toteutuu luontevassa muodossa vaikuttajamarkkinoinnissa. Vaikuttajamarkkinointi käyttää julkisuuden henkilöitä tai itsensä muutoin hyvin brändänneitä mikrovaikuttajia. Vaikuttajamarkkinoinnin budjetit ovat jatkuvassa kasvussa ja yhteistyökumppanien suhteen uskalletaan jo ottaa myös riskejä.

 

Vaikuttajamarkkinointi syntyy hyvän tarinankerronnan ja luottamuksen kautta. Vaikuttajan rooli on ikään kuin valmentaja tai luotettavan neuvonantaja. Markkinointia tukee sisällön tuottaminen rinnakkaisiin kanaviin kuten YouTubeen, Instagramiin tai blogeihin tarjoamalla ratkaisuja asiakkaan ongelmiin. Sosiaalisessa mediassa lähes kenestä tahansa voi tulla vaikuttaja. 

 

Julkisuuden henkilön kanssa vaikuttajamarkkinointia tehdään sopimalla kumppanuudesta. Kaupallinen yhteistyö tulisi olla selvästi merkitty. Vaikuttajan vaikuttavuus ei välttämättä riipu seuraajamäärästä, vaan oikeasta kohderyhmästä, jolle markkinoidaan orgaanisesti henkilöbrändin kautta ». Mikrovaikuttajat sitouttavatkin tutkimusten mukaan seitsemän kertaa enemmän seuraajia kuin suurempien yleisöjen vaikuttajat.

sosiaalisessa median kanavat ©Marju Aavikko Jardins do Palácio de Cristal

Sosiaalisen median markkinointi

4️⃣ Sisältöstrategia sosiaalisen median kanavissa

Vaikka somemarkkinoinnin haasteet ovat kasvaneet mm. algoritmimuutosten myötä ja huomion saaminen omalle viestille on yhä vaikeampaa, brändin tulee toimia ja näkyä johdonmukaisesti alustasta riippumatta. Sosiaalisen median sisältöstrategia ja tavoitteet on hyvä mitoittaa suhteessa resursseihin. Työtä on tehtävä aktiivisesti ja luontevalla vuorovaikutuksella. Markkinointi somessa voi olla aggressiivista vain nopeissa tarjouskampanjoissa. Yleisesti toimivin on ihmisläheinen äänensävy, joka ei juuri poikkea läheiselle ystävälle viestittelystä.

 

Oli sosiaalisen median kanava mikä tahansa, nyt markkinointia pyörittävät elävät kuvat. Videosisältöjen kuvakoko ja pituus optimoidaan huomioimalla kohderyhmä ja alusta. Mitä nopeatempoisempi ympäristö, sen lyhyempi video. Vaikka visuaalisuudella on merkitystä, somessa kuvan laatukriteeriä ratkaisevampaa on sisältö itsessään. Tykkäyksien sijaan tärkeäintä on brändille sopiva yleisö.

 

Instagram ja Facebook

Sosiaalisessa mediassa edelleen kasvavia trendejä ovat häviävät viestit. Snapchatista ideansa ottanut Instragram Stories on raportoinnin mukaan saanut myös yli 25-vuotiaat käyttäjät vierailemaan kanavalla useammin ja viihtymään siellä pidempään. Viestintä on aidompaa, reaaliaikaista ja vähemmän siloteltua. Nopeasti häviävät sisällöt pakottavat käyttäjät reagoimaan sukkelammin. Kiinnostava tarjous voi mennä sivu suun tai pois jäämisen pelko » pitää käyttäjän kanavalla. 

Facebookin yritysviestintä keskittyy yhä enemmän suljettujen ryhmien sisälle. Ryhmien houkuttelevuutta lisää se, että osaan ryhmistä pitää jopa jonottaa. Yritysten yksi sisältöstrategia alkaakin olla omiin yhteisöihin ja sitoutuneisiin asiakkaisiin keskittyminen. Pienet toimijat hyötyvät edelleen paikallisuuden esille tuomisesta sekä omasta, aidosta sisällöstä.


Uudelleenmarkkinointi

Somessa uudelleenmarkkinointi toimii edelleen etenkin verkkokauppojen markkinoinnissa. Yksinkertaisimmillaan markkinointi toimii siten, että kun verkkosivulle on ensin asennettu seurantakoodi, mainontaa aletaan näyttää niille, jotka ovat käyneet verkkosivulla ja suljetaan pois ne, jotka ovat ostotapahtuman jo suorittaneet. Kehittyneempää uudelleenmarkkinointia syntyy kohdentamalla mainonta sen mukaan, missä vaiheessa ostopolkua asiakas on tavoitettu.

 

Twitter ja LinkedIn

Twitter ja LinkedIn omaavat piirteitä, joilla kyetään tavoittamaan erityisiä kohderyhmiä. Twitter toimii voimakkaasti sitouttaville ilmiöille, olipa kyse urheilusta tai viihdeohjelmista. Vaikka Twitterin käyttäjämäärät ovat olleet laskussa, Top Dog Social Media kertoo uskollisen Twitterin käyttäjän seuraavan 3 kertaa todennäköisemmin mieleistään brändiä kuin Facebook-käyttäjä », Markkinoijat voivat myös edelleen hyötyä Twitterin hastageistä, joilla Facebookissa ei ole juurikaan merkitystä.

 

LinkedIn vahvuus on sen eroavuus. Se sopii parhaiten B2B-sektorille, kuten esim. tilitoimistoille tai rekrytointiyrityksille. Markkinointi LinkedInissä on tarkkaan kohdennettavaa, koska LinkedInissä ihmiset jakavat itsestään tarkkaa koulutus- ja työhistoriaa. Kanavasta löytyvät kaikki tärkeimmät yritykset, niiden päättäjät ja henkilöstö. Kohdennuksissa on hyödynnettävissä myös yrityksen sähköpostilistat tai tiedot CRM-järjestelmistä.

sosiaalinen yhteisö katutaiteessa Leipzig ©Marju Aavikko

Sosiaalisen median viestintä eri kanavissa.

Pikaviestimet

Digitaalisessa markkinoinnissa ei voi ohittaa pikaviestipalveluita. Alun perin henkilökohtaiseen viestintään tarkoitetut palvelut houkuttelevat myös markkinoijia, sillä ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa niiden parissa. Markkinoinnissa pikaviestimiä voi laajentaa perinteistä asiakaspalvelusta laajempaankin sisältöjen jakoon ». Olennaista on jälleen yhdistää markkinointitavoitteet oman kohderyhmän palveluun. Pikaviestipalveluissa WhatsAppin ja Messengerin ohella löytyy muitakin vaihtoehtoja. WhatsAppin tyyppinen Telegram » tukee lähes kaikkia tiedostomuotoja rajoitetumman WhatsAppin sijaan ja on myös tietoturvamaineeltaan sitä parempi. Yrityskanava, joka luodaan Telegramiin voi olla julkinen tai yksityinen tarjoten viestejä rajoitetulle, uskolliselle yleisölle.

 

YouTube ja videomarkkinointi

Tunteisiin vetoava markkinointi suosii videoformaattia. Video on myös tehokkain tapa saada näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Uskotaan, että pääosan verkon sisällöstä on pian videoita. Tutustu tarkemmin videomainontaan brändin rakentajana ».

 

YouTube on sosiaalisen median kanavana ylivoimainen kun puhutaan näkyvyyden hinta-laatusuhteesta. Ihmiset jakavat mielellään videosisältöjä ja Google suosii omistamaansa kanavaa myös hakutuloksissa. YouTubessa seurataan myös huomattavasti pidempiä videoita kuin muussa sosiaalisessa mediassa, joten esim. opetusvideoiden tekeminen on luontevaa. Tutustu koosteeseen YouTube-kanavan noususta ja mahdollisuuksista ».

YouTuben vahvin kilpailija on TikTok, josta mainostajat tavoittavat myös niitä kohderyhmiä, jotka seuraavat tarkimmin online-maailman trendejä.

näkyvyyttä ja kuuluvuutta ©Marju Aavikko Milano

Sisältöstrategia äänisisältöjä unohtamatta.

5️⃣ Podcastit

Podcastit ovat vaihtoehto verkon visuaaliselle pommitukselle. On odotettavaa, että podcastit nousevat somessa videoihin verrattavaksi sisällöksi. Yksinkertaisimmillaan podcasteja voi tehdä vaikka iPhonella. Tuoreempana alustana se ovat myös oiva tapa erottua. Toimitetuista radio-ohjelmista podcastit eroavat siinä, että niiden näkökulma on vlogien tapaan subjektiivinen. Podcastit antavat kuulujoille myös mahdollisuuden valita omat sisältönsä itselle sopivana hetkenä. Tutustu audion mahdollisuuksiin ». Yritysten sisältömarkkinoinnissa Podcastit hakevat vielä paikkaansa, mutta niiden suosion nähdään kasvavan sovelluspuolen kehittyessä.

 

6️⃣ Sähköpostimarkkinointi – ylittämätön sisältöstrategia?

Sähköpostimarkkinoinnin vahvuus uudempien kanavien rinnalla on sen intiimiys. Personointi kuuluu markkinoinnin trendeihin kanavasta riippumatta. Vaikka sähköpostimarkkinointi on perinteinen liidikanava, se pystyy kilpailemaan myös hyvillä sisällöillä ja asiakaskokemuksilla. Sähköpostilistalle kirjautuessaan asiakkaat kuitenkin odottavat brändien toteuttavan markkinoinnissaan alkuperäistä palvelulupaustaan.

 

Heti kun sähköpostilistat ovat kunnossa, sähköpostimarkkinointi on luonteva tapa toimia rajatun kohderyhmän sisällä. GDPR ei estä markkinointia, sillä asiakkaalta riittää yksiselitteinen tahdonilmaisu sähköpostien vastaanottamiseen. Vastaanottajat on hyvä kuitenkin tuntea, sillä gmail luokittelee ei-toivotut viestit helposti roskapostiksi. Sisällöissä on pitkälti samat mahdollisuudet ja vaatimukset kuin verkkosivuillakin aina mobiiliystävällisyydestä lähtien.

 

Sähköpostilla naulan kantaan

Samalla kun asiakasdatan kerääminen jatkaa kasvuaan, automaatiojärjestelmät ja automatisoitujen sähköpostiviestien määrä lisääntyy. Sähköpostimarkkinoinnin tärkeä rooli muiden kanavien rinnalla korostuu, koska isot toimijat kuten Facebook ja Google ovat alkaneet suosia maksettua näkyvyyttä » orgaanisen kustannuksella.

 

Myös yksi hakukoneoptimoinnin tunnetuimmista nimistä, Rand Fiskin, rohkaisee hyvän sisällön ohella oman sähköpostilistan kasvattamiseen ». Sähköpostimarkkinointiin luottava sisältöstrategia varmistaa sen, ettei kolmannet osapuolet pääse vaikuttamaan liikaa omaan markkinointiin. Verkkomarkkinoinnin uusien tulokkaiden vanavedessä vanha kunnon sähköpostimarkkinointi voikin olla se ässä, jonka hyvä sisältöstrategia pitää tiukasti hihassaan.

 

Sisältöstragia yhteenvedettynä

Markkinointikanavien erityspiirteiden ja trendien yhteenveto omaa sisältöstrategiaa suunnitteleville:

  1. Verkkosivuilla rakennetaan käyttäjäkohtaisia personoituja sisältöjä. Mobiili edellä -suunnittelu kasvaa ja selkeät yhden sivun sivustot löytävät taas paikkansa.
  2. Hakukonenäkyvyys laajentuu hakutermeistä kuva- ja äänihakuun tuoden hakukoneoptimointiin uusia kulmia ja pidempiä hakulausekkeita. Hakusanamainonnassa tekoälyn merkitys kasvaa kasvamistaan.
  3. Vaikuttajamarkkinointi nostaa esiin mikrovaikuttajat ja hyvän kohderyhmätuntemuksen.
  4. Sosiaalisessa mediassa pyörivät videot ja nopeasti häviävät Stories-sisällöt samalla kun pikaviestipalvelut nousevat mukaan markkinointiin.
  5. Podcast haastaa uutuudenviehätyksellä, kun taas vanhan liiton sähkömarkkinointi parantaa asemiaan itsenäisesti hallittavana mediana uusien automaatiojärjestelmien nosteessa.
  6. Tekoälytyökalujen hyödyntämistä kannattaa harkita myös visuaalisessa sisällöntuotannossa ».

 

Sisältöstrategia lähteet ja vinkit:

Theedigital | 30 Website Design Trends and Standards for 2023 and Predictions for the Next Year »

UX Collective | The state of UX in 2023 »

HubSpot |The Ultimate Guide to Google Analytics in 2023 »

Webflow | 10 web design principles every designer should know »

WTWH Media, LLC | Visual & Voice Search: What Every Marketer Needs to Know »

Stefan Maescher | The Complete Guide To Google Remarketing in 2019 »

Red Website Design | 20 Influencer Marketing Trends & Stats for 2019 »

Netpeak | Telegram Marketing for Online Business Promotion »

Wordstream | Facebook Ad Benchmarks for Your Industry »

Thinkific | YouTube Video Marketing Guide: Strategies That Work Great In 2021 »

Mav Social | 360 Video Marketing Ideas You Need to Know Today »

Advertise Cast | Podcast Marketing 2023 Ultimate Guide »

Email Monday | The Future of Email Marketing & Marketing Automation 2023 »

Saattaisit olla kiinnostunut myös näistä, lue lisää: