viestintä ja hieroglyfit ©Marju Aavikko Zagreb

Viestintä ja hieroglyfit

Viestintä ajanlaskun alkuhämärissä

Faaraoiden ajan Egyptin viestintä

Viestintä voi pahimmillaan olla kuin hieroglyfien tulkintaa! Vuorovaikutuksen onnistumisesta on vastuussa sekä viestin lähettäjä että vastaanottaja. Me ihmiset olemmekin huolehtineet siitä, että viestintä on jalostunut koko evoluutiomme ajan. Kirjallista viestintää ja kirjoitusmerkkejä » olemme sekä tuottaneet että ymmärtäneet jo vuosituhansia.

Hieroglyfien asiantuntijat

Varhaiset kirjoitusjärjestelmät olivat aikansa huippuosaajien käsissä taipuvia viestinnän välineitä. Hieroglyfejä osasi lukea arvioiltavain pari prosenttia kansasta. Kirjoitustaito oli erikoisosaamista vaativa asiantuntijatehtävä ja muinaisen Egyptin kirjurit nauttivat hyvin ansaittua arvostusta. Viestintä oli visuaalisuudessaan kiehtovaa, tavoitteellista, käytännöllistä ja kohderyhmänsä tuntevaa ». Hieroglyfejä voi verrata toimivuudessaan tämän päivän vastaaviin symbolijärjestelmiin kuten liikennemerkistöön ».

faaraoiden ajan viestintä ©Marju Aavikko

Hieroglyfit ja viestinnän kehitys.

Egyptiläiset ottivat hieroglyfit käyttöönsä n. 5000 vuotta sitten ja ne kuuluvat maailman vanhimpien kirjoitusjärjestelmien joukkoon. Hieroglyfit pohjaavat usein kuviin, mutta käytännössä ne ovat sekoitus abstrakteja muotoja, jotka korvaavat sanoja, tavuja tai äänteitä.

Taidehistoriasta tiedämme, että egyptiläiset sisällyttivät hieroflyfit osaksi taidetta ja arkkitehtuuria. Vaikka hieroglyfien esitystavat kehittyivät, ne pysyivät tiiviisti sidoksissa oman aikakautensa kuvataiteeseen. Yhteys juontui siitä, että kuvataide ja kirjoitettu teksti pohjasivat samoihin malleihin, usein vieläpä samojen käsityöläisten tuottamina tai maalaamina. Käytänössä hieroglyfit edustivat sekä kirjoitettua tekstiä että visuaalista tarinankerrontaa ».

Puhuttu kieli kehittyi kirjoitettua kieltä huomattavasti nopeammin. Vaikka hieroglyfit olivat käytössä tuhansien vuosien ajan ja niiden esitystapa kehittyi, hieroglyfien perusteet säilyivät samoina.

Hieroglyfit – Viestintä kiviseinillä

Pyhiä kaiverruksia eli hieroglyfejä kirjoitettiin pääasiassa kiviseinille, sarkofageihin ja patsaisiin. Hallinnollisissa kirjoituksissa käytettiin hieraattista kirjoitusta » eli ns. yksinkertaistettua kursiivia ja kirjoitusalustana saattoi olla papyrus » tai kivensirpaleet. 600-luvulla eaa. hieroglyfikirjoituksesta kehittyi vielä arkisempi demoottinen kirjoitus » jossa yksi merkki saattoi korvata useampia hieroglyfejä.

Communication breakdown

Ajan myötä hieroglyfit tippuivat pois käytöstä. Edes kirjurit eivät enää osanneet lukea niitä. Hieroglyfien merkityksiä voitiin vain arvailla tai tietoa ohjasi taikausko. Kunnes vuonna 1823 yli tuhat vuotta kestänyt kommunikaatiokatkos päättyi. Käänne vaati Rosettan kiven löytymisen ja nuoren innostuneen egyptologin.

Rosettan kivi

Rosettan kiven tarina käy jännityskertomuksesta. Kivi löytyi Napoleonin valloitusten yhteydessä Egyptistä vuonna 1789. Niilin suiston linnoitusten laajennustöihin määrätyt ranskalaissotilaat löysivät läheltä Rosettan kaupunkia (Rashid) noin metrin korkuisen harmaagraniittisen kiven. Kiveen oli kaiverrettu erilaisilla kirjoitusmerkeillä kolme yksittäistä tekstikenttää. Muinaiskreikankielisestä tekstistä tutkijat ymmärsivät, että kivi oli kaiverrettu Ptolemaios V:n kunniaksi vuonna 196 eaa. Muuta tekstiä ei osattu tulkita, mutta uskottiin, että kaikki kolme tekstiä olivat samansisältöisiä. Oivalletiin myös, että käsissä saattoi olla avain hieroglyfien ymmärtämiseen.

Rosettan kivi British Museumin kokoelmissa.

Viestintä eri kieliversioilla

Ylimpänä teksteissä oli lyhyempi hieroglyfiversio. Hieroglyfit olivat mukana perinteiden vuoksi, samaan tapaan kuin latinaa käytettiin myöhemmin katolisissa kirkoissa. Demoottisen tekstin osuus oli tarkoitettu tavallista kansaa varten. Egyptiläiset käännökset eivät olleet keskenään aivan yhteneviä, koska ne edustivat saman kielen eri kehitysasteita. Pääosassa oli hellenistisen kauden kreikan kielen muoto, koinee-kreikka, jonka käännöksiä kaksi muuta tekstiä olivat. Kreikankieltä selitti historiallinen tausta, johon kuului Aleksanteri Suuren valloitukset aina Egyptiä myöten. Tässä vaiheessa hieroglyfit ja 3000 vuotta vanha kieli oli hiljalleen kuihtumassa.

Hieroglyfien viestintä ja kirjoitusjärjestelmä aukesi Jean-François Chanpollionille

Jean-Francois Champollion 1828.

Läpimurto – hieroglyfit päivän valoon

Vaikka Rosettan kivi löydettiin, sen arvoitus jäi ratkeamatta ja ennen pitkää Napoleonin joukot joutuivat antautumaan briteille. Rosettan kivi matkasi British Museumiin Lontooseen  – ja sinne myös jäi.

 

Kului 23 vuotta ennen kuin innokas ranskalainen egyptologi Jean-François Champollion alkoi tutkia kopioita Rosettan kivestä. Hänen sinnikkäät yrityksensä tulkita Rosettan kiven hieroflygejä tuottivat lopulta tulosta. Ratkaiseva havainto läpimurrossa oli se, että Champollion onnistui tunnistamaan äänneyhdistelmiä hieroglyfien joukossa ja näin ymmärtämään merkkeihin liittyvän foneettisen osuuden. 

 

Rosettan kivi on historiallisena dokumenttina sinällään arvoton. Rosettan kivi on vain yksi kopio Ptolemaioksen säädöksestä, joka koskee veroja, kapinallisten armahduksia ja temppeleille annettavia lahjoituksia päivättynä 27.3.196 eaa.

 

Rosettan kiven kielitieteellinen arvo muinaisegyptin tulkinnassa on kuitenkin mittaamaton. Champollionin löydön jälkeen tutkijat ovat pystyneet kääntämään tuhansia hiero­glyfitekstejä muinaisten egyptiläisten kulttuurista, uskonnosta ja arjesta. Rosettan kiven avulla koko muinaisen Egyptin kulttuuri on voitu avata jälkipolville.

 

Jopa tänä päivänä Rosettan kivi on British Museumin eniten vierailtu kohde. Sen tähtiasema British Museumin suunnattoman esineistömäärän joukossa kertoo siitä, että Rosettan kiven tarina ja hieroglyfien arvoitus kiehtoo edelleen.

Lähteitä ja lisätietoa:

Aakkosten ja kirjoitusjärjesetelmien historia Khan Academyn videolla »
Wikipedian teksti hieroflyfeistä ja niiden tulkinnasta »
Khan Academyn toinen video Rosettan kivesta ja sen historiasta »
Historianet.fi kertoo, kuinka Champollion ratkaisi hieroglyfien arvoituksen »
Yle.fi pohtii, ovatko emojit sukua hieroglyfeille »

Saattaisit pitää myös näistä: