Kuinka eri taiteilijat ovat rakentaneet henkilöbrändiään ja millainen on hyvä henkilöbrändi? Tutustu taitelijaesimerkkeihin!
Omakuvien mestari
Omakuvien mestari Rembrandt ja selfiet
Millainen on hyvä omakuva? Omakuvien mestari on tarkkanäköinen taituri, sillä kuvien takana on aina tarina: fiktiivinen tai tarkka dokumentti. Nykypäivän omakuvien alusta on sosiaalinen media, jossa julkaistavat selfiet palvelevat tekijöidensä kulloisiakin tarpeita. Syntymäpäiväkaimani 1600-luvulta oli maalaustaiteen ehdoton omakuvien mestari: Rembrandt peittoaa muut määrällä ja laadulla. Miksi Rembrandt nousi ylitse muiden ja millaisia omakuvia ovat tämän päivän selfiet?
Jos haluat, tästä linkistä onnistuu myös hyppy suoraan omakuvat ja selfiet osioon »
Omakuvat kuukut kaikille.
Rembrandt – kukoistavan Hollannin kasvatti
Rembrandt (1606–1669) oli taiteilija, jonka maine on säilynyt vuosisadalta toiselle. Onnekkaasti Rembrandt syntyi Alankomaiden taiteen kultakaudelle, joka on länsimaisen taidehistorian merkittävimpiä ajanjaksoja. 1600-luvun Hollannissa vapaa-ajattelu oli mahdollista, toisin kuin esimerkiksi Espanjassa, jossa saamaan aikaan toimi inkvisitio. Hollannissa saattoi kirjoittaa ja julkaista vallankumouksellisia teoksia kuten teki Descartes » ja Spinoza ». Hollanti oli myös Venetsian kaltaisiin nimellisiin tasavaltoihin verrattuna demokraattisempi valtio. Maan yläluokkaa edusti hyvinvoipa porvaristo, ei kirkko tai aatelisto. Hollantilaisten pankkiirien, laivanvarustajien ja kauppiaiden suojeluksessa maallinen maalaustaide kukoisti rikkaammin kuin missään aikaisemmin.
Maaperä oli suotuista virallisille tilausmuotokuville. Vauras keskiluokka halusi kilpaa ikuistaa itsensä ja muotokuvat olivat hyvin suosittuja. Samanaikaisesti muutkin maalaustaiteen lajit kuten arkielämänkuvaus, maisemakuvaus ja asetelmat, kehittyivät huippuunsa hollantilaisten taiteilijoiden käsissä. 1600-luvun Alankomaiden mieluisimmat kuvauskohteet muistuttavat hämmästyttävän paljon tämän päivänä Instagramin suosituimpia sisältöjä.
Tarkkanäköinen Rembrandt ja Yövartio
Rembrandt nousi aikakautensa johtavan taidemaalarin asemaan erottumalla muista monipuolisuudellaan ja tarkkanäköisyydellään. Ajan hollantilaismaalarit erikoistuivat joskus hyvinkin kapea-alaisesti. Frans Hals », Jan van Goyen » ja Vermeer » keskittyivät aivan tietynlaisiin sommitelmiin tai laatukuviin. Liike-elämän asiakaskunta ei suosinut kuvitteellisia aiheita, vaan kaipasi realismia.
Rembrandt ja Yövartio (1642) Rijksmuseumissa Amsterdamissa.
Rembrandt oli ylivertaisen taidokas muotokuvamaalari ja muuttaessan kotikaupungistaan Leidenista Amsterdamiin, hänestä tuli pian eräs kaupungin kysytyimmistä taiteilijoista. Paikallisen ampumaseuran ryhmämuotokuvaksi tilaama maalaus Yövartio » lienee Rembrandtin kuuluisin teos. Sen henkilöt on esitetty luonnollisessa koossa ja Rembrandt eliminoi siinä kaiken ryhmäkuviin yleensä yhdistettävän pysähtyneisyyden. Ilmapiiri väreilee jännitystä, valoa on käsittely vahvasti ja hahmojen liikkeet ovat keskenään erilaisia. Rembrandt hallitsi mestarillisesti tunteisiin vaikuttavan » ilmaisun. Jos haluat tutustua Yövartin syntyvaiheisiin, Simon Schaman Power of Art -dokumenttisarjasta löytyy löytyy tarinan kiehtova kuvaus.
Rembrandt Grafiikan pioneerina
Rembrandt näki itsensä menneisyyden suurten taiteilijoiden työn jatkajana, erityisesti ihailemansa Tizianin ». Koko uransa ajan hän otti mielellään vaikutteita muiden taiteilijoiden teoksista, mutta sulautti ne aina omien teoksiensa kokonaisuuteen. Tästä syystä Rembrandtin kehitys eteni koko hänen pitkän ikänsä niin taiteellisessa kuin henkisessä mielessä. Eri maalaustekniikoiden lisäksi Rembrandt oli kiinnostunut myös graafisista menetelmistä kuten etsauksesta ja kuivaneulatekniikasta. Nämä graafiset menetelmät olivat vielä Rembrandtin aikaan suhteellisen tuoreita. Grafiikanlehtien välityksellä Rembrandtin maine levisi eri puolille Eurooppaa ja keräilijöiden piireissä hänen piirroksensa ja etsauksensa olivat suosittuja. Omana elinaikanaan ja vielä paljon myöhemmin Rembrandt tunnettiinkin kansainvälisesti pikemmin grafiikastaan kuin maalauksista.
Omakuvien mestari Rembrandt muistetaan
Yövartion menestyksestä huolimatta Rembrandtin maine ja varallisuus kääntyi vähitellen laskuun. Muotokuvatilausten harvetessa, hänen oli turvauduttava oman lähipiirinsä malleihin ja omakuviin. Omakuvien malli oli aina saatavilla. Taidemaalarit ovat tehneet omakuvia renessanssista lähtien, mutta jo gotiikan aikana » omakuvia saatettiin piilottaa alttaritaulun tai rukouskirjan kuvitukseen. Ensimmäiseksi julkiseksi omakuvaksi lasketaan Kuninkaiden kumarrus », johon Botticelli maalaai itsensä mukaan.
Omakuvien mestari läpi vuosikymmenten.
Omakuvien mestari aloitti omien kuviensa maalaamisen jo poikavuosinaan ja jatkoi työtä koko elämänsä ajan. Rembrandtin maalatuista ja etsatuista kuvista kertyi harvinainen omaelämänkerrallinen sarja, joka sisälsi lähes sata omakuvaa 63 vuoden ajanjaksolta. Suurin osa omakuvista on tehty luonne- tai kasvotutkielmiksi. Sellaisina keräilijät ovat niitä ostaneetkin, tietämättä välttämättä ketä kuvat esittivät. Omakuvissa Rembrandt esiintyi erilaisissa rooleissa, milloin kapinoivana nuorukaisena, kunnon porvarina, hilpeänä juomaveikkona tai viisaana vanhuksena. Tutkijat jakavat Rembrandtin omakuvat kolmeen eri vaiheeseen:
- Varhaisimmissa omakuvissa Rembrandt tutki kasvonpiirteitään ja erilaisten ilmeiden teknistä kuvaamista.
- Seuraavassa vaiheessa hän siirtyi markkinoimaan taitojaan ja toi esiin menestyksen ulkoisia merkkejä. Rembrandt ei ollut hovitaiteilija: itsenäisenä taiteilijana hänen oli huolehdittava oman nimensä ja maineensa esille tuomisesta.
- Myöhäisen iän omakuvissa Rembrandt loi taidetta itsetutkiskelusta.
Vaikuttaa siltä, kuin Rembrandt olisi käyttänyt koko pitkän uransa omakuviensa täydellistämiseen. Sanotaan, että jos hän olisi elänyt 45-vuotiaaksi, hänet olisi muistettu poikkeuksellisen hienoista omakuvista. Vaan Rembrandt eli paljon pidempään ja juuri hänen myöhäisemmällä iällään maalaamansa omakuvat ovat niitä, joita eniten ihaillaan. Taiteilija kuvasi niissä itsensä karusti ja rehellisesti. Kuvat vakuuttavat sekä mestarillisella maalaustekniikallaan että inhimillisellä koskettavuudellaan. Mies kuvissa saattoi olla elämän kolhima, mutta oman arvonsa tunteva.
Rembrandt – maine säilyy ja perintö jatkuu
Kun Rembrandtin kuoli vuonna 1669 häntä pidettiin yhä arvossa ulkomaisten taiteentuntijoiden keskuudessa. Varsinaisesti Rembrandtin käsiala ja tunneilmaisu nousivat uudelleen pinnalle 1810-luvun romantiikan aikakaudelta » eteenpäin. Omakuvien mestari on vakiinnuttanut maineensa taidehistorian suurimpana taiteilijana ilman kolhuja. Kuuluisat omakuvat tuovat Rembrandtin lähelle tämänkin päivän ihmistä. Huolimatta siitä, että myös Tizianin » taidetta yhä ihaillaan, häneen ei saa samanlaista yhteyttä kuin Rembrandtiin. Vaikka Rembrandtin ajatuksia ei ole säilynyt paperille, omakuvien todistusvoima säilyy.
Ehkäpä Rembrandtin ansiosta myös selfiet voi nähdä taidehistorian jatkumona ja tapana rakentaa omaa identiteettiä kuvien kautta. Selfieiden pinnallinen maine ja niiden kuvaajien näkeminen turhamaisina tai jopa narsistisina yksilöinä näyttäytyy tästä kulmasta eri valossa.
Kansallisgallerian taiteilijoiden omakuvat.
Omakuva vai Selfie?
Selfiellä saattaa olla vielä matkaa korkeakulttuuriksi, mutta niissä nähdään paljon yhtäläisyyksiä perinteisten potrettien kanssa. Selfie on useimmiten puhelimella itse otettu kuva ja tarkoitettu jaettavaksi somessa. Potretteja ne eivät silti ole. Niillä on oma tekniikkansa, visuaalinen kielensä ja tehtävänsä. Selfiet otetaan käsivarren pituudelta tai peilikuvasta. Potretit puolestaan käyttävät hyväkseen kuvaa, heijastusta tai muistia. Selfieissä nähtävät kuvakulmat ja perspektiivit ovat harvoin käytössä potreteissa. Selfiet syntyvät älypuhelimilla, kuvankäsittelyllä ja filttereillä. Keskeistä on se, että selfie voi tavoittaa hyvin pienillä resursseilla laajan yleisön.
Omakuvien mestari Rembrandt selfien isänä
Omakuvien mestari ja selfie-kulttuurin kasvatti kohtaavat toisensa motiiveissa. Kaikkien omakuvien takana ei ole pelkästään tarkoitus näyttää hyvältä kuvassa. Miksi sitten teettää omakuva tai mistä tulee impulssi kuvata selfie? Rembrandt rakensi henkilöbrändiään » esittämällä omakuvissaan menestyvää taiteilijaa. Nuoren Rembrandtin kuvissa hänen statuksensa oli huomattavasti todellista korkeampi. Pitkin uraansa Rembrandt rakentaa kuvaa itsestään taiteilijana, jonka paikka on suurten renessanssimestareiden ketjussa – jopa kuninkaalliseen tyyliin kuvattuna ikään kuin maalaustaiteen kuninkaana. Näyttää siltä, että huolella lavastetut tilanteet eivät ole uutta henkilöbrändäyksessä. Toisaalta asetelma voidaan nähdä taiteilijan tapana tutkia identiteettiään ilmaisemalla jotain omasta asemastaan. Kuulostaako tutulta?
Myös ne selfiet, jotka eivät tietoisesti pyri rakentamaan henkilöbrändiä tai luomaan taidetta, ovat osa visuaalista kulttuuria ». Yhtäläisyys selfien ja omakuvan välillä syntyy kuvaajan omasta kontrollista. Selfie antaa tekijälle mahdollisuuden kuvata itse, sen sijaan että hän tyytyisi pelkästään kuvattavaksi. Kontrollin merkitys korostuu marginaaliryhmien tai syrjäytyneiden kohdalla. Selfieitä syntyy enemmän kuin koskaan ja yhä monimuotoisemmalla joukolla. Ihmisten tapa dokumentoida elämäänsä sosiaalisessa mediassa jopa pakkomielteisen yksityiskohtaisesti, synnyttää monipuolista ajankuvaa. Selfiet eivät kuvaa pelkästään ihmisiä, vaan myös heidän tapaansa elää.
Omakuva taidemuseotunnelmissa.
Museokamaa #pakkopostata
Selfiet on poikineet myös pop-up -näyttelyitä, joista osa on jäänyt elämään selfie-museoina ». Museoissa voi päästä tutkimaan omakuvien historiaa tai pitää hauskaa teemapuistossa. Idean jäljet johtavat Mona Lisaan: kuuleman mukaan ihmiset Louvressa ottavat enemmän selfieitä Mona Lisan kanssa kuin kuvaavat itse taideteosta.
Kulttuuristamme kertoo paljon se, että julkisuuden henkilöt voivat poseerata puhelimellaan peilin edessä ja tätä pidetään kulttuurisesti merkityksellisenä. I woke up like this -selfiet ovat näissä yhteyksissä lähinnä mainoksia. Oma taiteenlajinsa on saada lavastettu näyttämään autenttiselta ja ilmiö onkin monen meemin hilpeyden aihe.
Selfiet ovat vaivaton tapa dokumentoida matkoja ja tai tiettyä huomionarvoista hetkeä. On helpompaa luottaa kuvaan kuin muistiin, mutta tekeekö selfie muistosta henkilökohtaisemman? Vai onko kysymys muistojen haalimisesta, mikä saattaa estää aidosti hetkessä elämisen?
Seuraavat omakuvien mestarit
Selfie on tärkeä itseilmaisun muoto, jonka vahvuuksia ovat demokraattisuus ja jaettavuus. Still-kuvina ikuistetut selfie-hetket saattavat kuitenkin olla vähitellen siirtynässä kulttuurihistoriaan. Videoiden vallatessa verkon, video-selfiet ovat massiivisessa kasvussa. Somen suoratoistokanavat tarjoavat ominaisuuksia, joilla on helppo lähettää itsestään suoraa videokuvaa. Selfiet ovat siirtymässä viihdekanaviksi. Tavanomaisempien sosiaalisen median sovellusten lisäksi palvelut kuten TikTok mahdollistavat myös huulisynkan. Näin itsensä voi lisätä mukaan mihin tahansa videoon tai elokuvaan yhdellä painalluksella. Kuten muutkin verkon sisällöt, selfie kehittyy sujuvasti uusissa trendeissä. Katso blogista lisää digitaalisen median trendeistä sisältöstrategian » yhteydessä tai tutustu visuaalisiin tarinankertojiin ».
Rembrandt ja selfiet: linkit & vinkit
Art UK | Rembrandt: king of the selfie »
The Guardian | Connoisseur of the ordinary »
BBC Culture | Did Rembrandt invent selfies? »
Dxomark | The evolution of the selfie »
The Loop | The selfie is now officially considered fine art, according to a London gallery »
Wikipedia | Alankomaiden taide »
Maailman taiteen historia: Hugh Honour & John Fleming
Seuraa blogia:
Blogit.fi-palvelusta löydät kaikki marjutus-blogitekstit »
Uusista blogipostauksista saat vinkkiä myös Instassa »
Saattaisit pitää myös näistä:
Pariisin myytti kiteytyy Henri de Toulouse-Lautrecin julistetaiteessa. Lue tarina vuosituhannen vaihteen Pariisin ja Montmartren ikuistajasta.
Tizian Tizian kestää aikaa Tizian oli täysrenessanssin kuuluisimpia ja arvostetuimpia maalareita jo omana elinaikanaan. Sanonta Taide pitkä, elämä lyhyt ei päde häneen: Tizianin …