Euroopan tutuista matkakohteista löytyy myös suosikkielokuvista tuttuja kuvauspaikkoja. Joko vierailit näissä kohteissa?
Rodoksen kolossi - mitä ihmettä?
Kolossaalisia uutisia auringon jumalan saarelta!
Rodoksen kolossi oli yksi muinaisen maailman seitsemästä ihmeestä ja yli 2200 vuotta sitten tuhoutunut patsas lienee tuttu ainakin Rodoksen kävijöille. Auringon jumala Helioksen saari on myös miehelleni ja minulle mieluisa kohde. Sentimentaalisina käymme saarella lähes vuosittain. Jokunen vuosi sitten ohitimme mehevän uutisen: Rodoksen kolossi herätettäisiin henkiin jälleenrakennusprojektina. Ehdotus ei saanut aivan kolossaalisen kokoluokkansa mukaista palstatilaa. Ehkä talouskriisissään kamppaileva Kreikka ei kaivannut uhkapelurin mainetta lähes 250 miljoonaa euroa maksavalla jälleenrakennusprojektilla.
Maailman seitsemän ihmettä mediahistoriassa
Rodoksen kolossi olisi saattanut hukkua historian hämäriin, ellei jo antiikin aikana olisi osattu tehdä vaikuttajamarkkinointia ja rakentaa best of -listauksia. Ihmisten pystyttämistä ihmeistä löytyykin useampia versioita. Alkuperäisen antiikin seitsemän ihmeen tunnetuin listaus löytyy kreikkalaisen Antipater Sidonilaisen vuonna 140 eaa. kirjoittamasta runosta. Maailman seitsemän ihmettä toimi oppaana hellenistisen ajan matkailijoille. Rodoksen kolossia markkinoi myös toinen vaikuttaja, Plinius vanhempi », joka hehkutti kolossin kokoa niin suureksi että vain harvojen käsivarret yltävät sen peukaloiden ympäri. Tutustu lisää siihen, kuinka toimii tunteisiin vaikuttavaan viestintä ».
Kreikkalaiset kohteet olivat maailman seitsemän ihmeen listalla hyvin edustettuina. Lista laajeni entisestään, kun Aleksanteri Suuren » valloitusten jälkeen kreikkalainen kulttuuripiiri sai kosketuksen Egyptin », Babylonian ja Persian kulttuureihin. Vasta renessanssin aikana luettelo vakiintui nykymuotoonsa. Samaan aikaan maailman seitsemästä ihmeestä tehtyjä kaiverruksia alkoi levitä ihmisten nähtäville. Hollantilaisen Maarten van Heemskerckin » (1498–1574) näkemys maailman seitsemästä ihmeestä vahvisti niistä syntyneitä mielikuvia. Töidensä kautta Heemskerck oli eräänlainen 1500-luvun mediavaikuttaja. Hän oli myös yksi ensimmäisistä hollantilaisista taiteilijoista, joka teki töitä nimenomaan kaupallisille painotaloille. Tutustu lisää Hollannin maalaustaiteeseen ».
Maailman seitsemän ihmettä antiikin ajalla:
- Artemiin temppeli » 550 eaa.
- Babylonin riippuvat puutarhat » 600 eaa.
- Faroksen majakka » n. 280 eaa.–1303.
- Gizan suuri pyramidi » rakennettiin 2500-luvulla eaa. ja on ainoana ihmeistä säilynyt nykypäiviin asti. Tutustu myös hieroglyfien arvoitukseen »
- Halikarnassoksen mausoleumi » n. 353 eaa.–1400-luku.
- Rodos: Rodoksen /Helioksen kolossi » n. 290 eaa.–227 eaa.
- Zeuksen kuvapatsas » Olympiassa n. 435 eaa.–425/475 jaa.
Antiikin maailman seitsemän ihmettä.
Klassisesta tasapainosta kohti hellenismin ihmeitä
Kreikkalaisen klassisen tyylin (480–400 eaa.) temppelit olivat pylväiden ja palkkien harmoniaa. Aivan kuten graafisessa suunnittelussa », lähtökohtana temppelien suunnittelulle toimi usein kultainen leikkaus » ja sommittelun säännöt sopusointuisen lopputuloksen saavuttamiseksi.
Kreikan historian hellenistiseksi kaudeksi kutsutaan aikaa Aleksanteri Suuren kuolemasta 323 eaa. noin vuoteen 30 jaa. Aleksanteri Suuresta lähtien hallitsijat saivat osan kunnioituksesta, joka siihen asti oli kuulunut vain jumalille. Taiteissa tämä näkyi esim. klassisen temppeliarkkitehtuurin ihanteiden väistymisenä. Dramaattinen ilmaisu ja monumentaalinen rakentaminen lisääntyivät. Samanaikaisesti taiteessa näkyi maallistuminen ja taideteokset alettiin nähdä yksittäisten taiteilijoiden aikaansaannoksina.
Rodoksen kolossi kohti korkeuksia
Aleksanteri Suuren kuoltua Demetrion Poliorketes » yritti vallata Rodoksen. Merisotaa käytiin puoli vuotta. Rodoslaiset kestivät sitä seuranneen vuoden kestäneen piirityksen 305 eaa. ja Demetrion jätti lopulta saaren rauhaan. Helpottuneet ja voittoisat rodoslaiset uskoivat saaren suojelijan, auringonjumala Helioksen pelastaneen heidät. Kiitollisuuden osoitukseksi he halusivat rakentaa Heliokselle massiivisen muistomerkin.
Kreikan klassisen kauden kuvanveistäjäsuuruus Lysippos » oli Aleksanteri Suuren hovikuvanveistäjä. Lysippoksen oppilaisiin kuului Rodoksen saaren oma poika Khares Lindoslainen ». Rodoslaiset antoivat hänen suunniteltavakseen 30 metriä korkean pronssisen kolossin, joka valmistui lopulta kahdentoista haasteellisen rakennusvuoden jälkeen.
Ongelmia aiheutti matkan varrella niin mittasuhteitaan kasvattanut rakennustyö kuin sen vaatima pronssin määrä. Tarinan mukaan Khares ei ehtinyt nähdä kolossia valmiina, vaan päätyi tekemään itsemurhan ennen sen valmistumista. Syyksi on arvailtu Kharesin tekemiä laskuvirheitä ja siitä seurannutta henkilökohtaista konkurssia. Laskuvirheet rakennusprojekteissa eivät ole harvinaisia tänäkään päivänä. Nykysuunnittelijoiden onneksi he eivät joudu henkilökohtaisesti vastamaan kustannuslaskelmien ylityksistä.
Arvoituksellinen Rodoksen kolossi
Vaikka Rodoksen kolossi oli antiikin suurin veistos, siitä on melko vähän tietoa. Ilmeisesti se valettiin osina pystytyspaikallaan ja ontto patsas täytettiin rautakehikolla ja kivillä. Helioksen hahmolla uskotaan olleen liekeistä muodostuva sädekehä ja liehuvat kiharat. Oletetuista kasvonpiirteistä olisi saattanut löytää näköisyyttä Aleksanteri Suureen ja kolikoista tuttuihin Helioksen piirteisiin. Patsas tuskin seisoi hajareisin Mandrakin sataman sisäänkäynnillä, kuten esimerkiksi Martin Heemskerckin tunnetut kuvitukset antavoivat ymmärtää. Uusimpien tutkimusten mukaan kolossi on todennäköisemmin seissyt joko Mandrakin sataman itäisellä niemellä tai jopa pidemmällä sisämaassa
Kamelit astuvat kuvaan
Rodoksen kolossi ehti olla pystyssä ja kasvattaa legendaansa vain 56 vuotta kunnes sen polvet pettivät maanjäristyksessä. Egyptin hallitsija Ptolemaios III tarjosi välittömästi apuaan korjauskustannuksissa. Rodoslaiset kysyivät kuitenkin neuvoa oraakkelilta, joka varoitti rakentamasta patsasta uudelleen. Oraakkelin vahva epäilys oli, että patsaan rakentaminen oli jo alunperinkin suututtanut Helioksen. Rodoslaiset halusivat pelata varman päälle ja tällä kertaa kieltäytyivät jälleenrakennustarjouksesta.
Patsaan jäännökset makasivat raunioina yli 800 vuotta. Tosin romahtanut patsas oli sellaisenaankin vaikuttava näky ja Rodos keräsi runsaasti matkailijoita. Kun arabit vuonna 654 jaa. valloittivat saaren, Rodoksen nähtävyys jäi vain legendaksi. Kolossin jäänteet hajoitettiin ja arabit myivät palaset syyrialaiselle kauppiaille. Tarinaan liittyy myös kameleita. Sen mukaan kolossin palat kuljetettiin pois saarelta 900 kamelin voimin. Kameleita nähtiin saarella myöhemminkin, mutta kolossin jäännöksiä ei sen koomin enää koskaan.
Rodoksen kolossi vuosituhanten jälkeen?
Rodoksen kolossi – n. 2240 vuotta myöhemmin
Lyhytikäisyydestään huolimatta Rodoksen kolossia ei voi pitää tähdenlentona, sillä sen maine on säilynyt meidän päiviimme asti. Kolossi on myös inspiroinut monia myöhempiä taiteilijoita, kuten ranskalaista kuvanveistäjää Auguste Bartholdia, jonka kuuluisin työ on Vapaudenpatsas. Vertailun vuoksi Vapaudenpatsas on mittasuhteissaan päästä varpaisiin lähes metrilleen kolossin korkuinen!
Kunnes vuonna 2015 joukko arkkitehtejä ja muita asiantuntijoita Kreikasta, Italiasta, Espanjasta ja Iso-Britanniasta esittelivät suunnitelmansa kolossin uudelleen rakentamisesta. Jälleenrakennushanke loi uutta kuvaa Kreikasta esittelemällä sen huippuosaamista, mutta Khares Lindoslainen olisi pöyristynyt kuullessaan 2000-luvun kaavailuista. Nykyarkkitehtien suunnitelma olisi viisi kertaa alkuperäistä korkeampi eikä uusi kolossi olisi pelkkä matkailukohde. Se toimisi myös majakkana, museona, kirjastona ja sisältäisi kahviloita sekä kauppoja. Helioksen iho valmistettaisiin aurinkopaneeleista ja uusin tietotekniikka varmistaisi sen, että se päihittäisi legendaarisen esikuvansa myös kestävyydessään.
Rodoksen kolossi ja toinen mahdollisuus?
Uusi kolossi olisi tarkoitus rahoittaa lahjoituksilla, joukkorajoituksella ja osin hallituksen avulla. Arvioidun 250 miljoonan euron kustannukset olisivat kunnianhimoinen hanke missä tahansa ja talouskriisin kanssa kamppaillut Kreikka on tarvinnut miljoonia välttämättömämpiin kohteisiin. Silti ajatus jälleenrakennuksesta viehättää kohtuuttomuudessaankin. Uusi Rodoksen kolossi ei olisi pelkästään huippuhoukutteleva nähtävyys. Patsas nostaisi mieliin Kreikan komean historian ja samalla muistuttaisi meitä suuruuksien väliaikaisuudesta. Paikka nykyisen maailman seitsemän ihmeen joukkoon kuuluisi kolossille itseoikeutetusti.
Rodoksen kolossi säilyy ihmeenä.
Rodoksen kolossin loppukevennys elokuvien ystäville
Historiallisen taustan ohella Rodoksen kolossilla on ollut aina myös mediahistorallinen viihdearvonsa. Tarinat kolossin ympärillä saavat herkullisen lisänsä vuoden 1961 elokuvasta Il colosso di Rodi (suom. Taistelu Rodoksesta). Elokuva on itsensä Sergio Leonen ensimmäinen virallinen ohjaustyö. Rodos sai tämän vinkeän sandaali-eepoksensa vain kolme vuotta ennen Kourallinen dollareita -elokuvan syntyä. Blogista voit lukea Leonen esikoisen ohella muista elokuvien kuvauspaikoista », jotka ovat tunnettuja myös matkakohteina.
Lähteitä ja lukemista Rodokselle:
Historianet: kreikkalaisrunoilija saneli maailman 7 ihmettä »
Wonders of the World: The colossus of Rhodes »
Helios Museum facebookissa »
The Guardian 2015 : Rhodes reconstruction project »
Wikipedia: Taistelu Rodoksesta elokuva »
Saatat pitää myös näistä:
Pariisin myytti kiteytyy Henri de Toulouse-Lautrecin julistetaiteessa. Lue tarina vuosituhannen vaihteen Pariisin ja Montmartren ikuistajasta.
Perinteiset saksalaiset joulumarkkinat lumoavat. Berliinissä tutustutaan etenkin Gendarmenmarkt-aukion markkinoihin ja sen teatterin suunnitelleseen Karl Friedrich Schinkeliin.