Tulevaisuusajattelun ytimestä löytyvät tunteet, motivaatiot ja asenteet. Aktiivisena toimijana kykenemme katsomaan asioita uudesta suunnasta ja näkemään vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.
Digitalisaatio ja oppiminen poikkeusoloissa
Digitalisaatio saapuu epidemia-arkeen
Digitalisaatio osoitti toimivuutensa, kun sekä työ- että arkirutiinit menivät uusiksi vuonna 2020. Vapaan liikkumisen ja yhteen kokoontumisen rajoittaminen ennennäkemätön kokemus. Kotiaresti korona-epidemian aikana toi hyvääkin. Rauhallisemmasta elämänrytmistä saattoi jopa nauttia. Aikaa löytyi myös sellaiseen, mikä oli jäänyt sivuun muka vähemmän tärkeänä.
Usein käy niin, että itsensä ylittäminen tapahtuu olosuhteiden pakosta. Digitaalisissa ympäristöissä oppiminen on läsnä koko ajan, mutta koronan myötä uusien toimintatapojen omaksuminen ja sähköisten palveluiden käyttöönotto ei jäänyt odottamaan siirtymäaikoja.
Etätyö ja digitalisaatio
Kun toimistojen tyhjenivät palaverit, kahvihetket ja taukojumpat on toteutettiin videokuvaa jakamalla. Työtehtävien suorittaminen verkkotyökalujen varassa ei mullistanut niiden yritysten rutiineja, joissa etätyö oli jo tuttua. Merkittävää oli, että korona-aika laajensi etäkäytännöt koskemaan myös arkea. Kommunikointi verkkotyökaluilla levisi epidemia-arjessa aina mökin mummoihin asti. Sähköisistä palveluista, kuten e-asioinnista kasvoi välttämättömyys.
Läsnä etänä: kuinka työn tulevaisuus muuttuu ja pääseekö luovuus kukoistamaan etätyössä? Katso lisää!
Korona kouli ja digitalisaatio opetti
Paluu arkeen poikkeusolojen jälkeen tarkoitti myös paluuta uuteen normaaliin. Olimme kaikki oppineet uusille tavoille ja sopeutuneet uudenlaisiin tilanteisiin. Aika näyttää, muokkaisko korona-arki tulevaisuusajatteluamme » ja opettivatko poikkeusolot meitä näkemään yhteisöt ja niiden arvon » uusin silmin?
Digitalisaatio beeta-vaiheessa
Vaikka oppiminen onnistuu kotioloissakin ja epidemia vauhditti digitaalisiin ylioppilaskirjoituksiin siirtymistä, poikkeusolot koettelivat koulumaailmaa. Haasteita helpottivat etäopetuksen tekniset valmiudet, vaikka itsenäistä opiskelun vaatimukset saattoivat olla kovia. Marinin hallitusohjelman kunnianhimoisena tavoitteena oli nostaa Suomi digitalisaation edelläkävijämaaksi, jossa sen mahdollisuuksia otetaan käyttöön yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Korona-aika toi tavoitteille oman lisävärinsä. Päättäjät joutuivat käytännössä toteuttamaan vaatimusta, joka on yhteinen sekä digitalisaatiolle että poikkeusoloille: tulevaisuutta ei tunneta, mutta päätöksiä pitää tehdä jo tänään.
Digitalisaatio tienristeyksessä
Tulevaisuus lupaa mahdollisuuksia tekoälystä » ja robotisaatiosta lähtien. Digitalisaatiokehitys kaipaa myös kansalaisten opastamista ja rohkaisemisesta. Innostuksen rinnalla tarvitaan digitaalista turvallisuutta ja luottamusta. Nämä määrittelevät tulevaisuuden palvelut ja digitaaliset toimintaympäristöt oli sitten kysymys henkilötietojen käsitelystä tai robotisaation » hyödyntämisestä.
Viime vuosien uusista teknologioista näkyvimpinä ovat olleet lohkoketjut. Teknologialle on asetettu suuria odotuksia ja sen on uskottu mullistavan yhteiskunnan toimintamalleja. Hajautetusti tuotetuilla ja hallinnoitavilla tietokannoilla on pyritty lisäämään luottamusta. Uskoa ovat koetelleet uutiset mm. hakkerien murroista » kryptovaluutan lohkoketjuun. Suomessa valmistui vuonna 2019 selvitys lohkoketjujen hyödyntämisestä » palkkatulojen verotuksessa. Kävi ilmi, että lohkoketjuteknologia on edelleen melko keskeneräistä. Hajautetussa mallissa on syntynyt ongelmia mm. tietoturvan ja kustannusten kanssa. Lukuisista kokeiluista huolimatta lohkoketjuista ei löydy vielä täysin onnistuneita sovelluksia eivätkä yritykset välttämättä jaa tietoja erehdyksistä kertyneistä opeista.
Digitalisaatio on yhteinen ponnistus
Toivon mukaan selvitykset nähdään osana riskienhallintaa ja lohkoketjuteknologian kehittäminen jatkuu. Esimerkiksi kryptovaluutasta on toivottu lääkettä finanssikriiseihin, mutta teknologia kaipaa yhä parantamista. Lohkoketjujen kehitys on jo pitkällä sähköisten palvelujen edelläkävijämaassa Virossa, jossa on syntynyt useita lohkoketjuyrityksiä. Kehittäminen vaatii kokeiluja ja virheistä saatua oppia pitää jakaa. Yhteistoimintaa vaativaa kehitys ei saisi Suomessa tyrehtyä turvallisuushakuisuuteen, kateuteen tai takertumiseen vallalla oleviin rakenteisiin. Eteenpäin päästään asenteiden muutoksella
Lohkoketjut ja digitaalinen turvallisuus.
Ihmiskeskeinen digitalisaatio
Yllä esitetyssä Heurekan podcastissa haastateltavana oli mm. Jarno Limnéll. Hänen näkemyksensä mukaan teknologisen kehityksen keskiössä pitää olla ihminen ja hänen omaksumiskykynsä. Ennen pitkää kaikki mikä on digitalisoitavissa digitalisoidaan. Kehityksessä mukana pysyminen koskee koko yhteiskuntaa. Kun uuden teknologian käyttöönotossa mennään yksilötasolle, palvelumuotoilulle riittää mahdollisuuksia. Palvelumuotoilun aktiivinen hyödyntäminen edistää digitaalisten palveluiden omaksumista ja käyttäjälähtöisyyttä. Ihmiset tekevät alustavalintoja pitkälti helppokäyttöisyyden perusteella. Paraskaan idea ei toimi, elleivät käyttäjät ota sitä omakseen.
Digitalisaatio poikkeusolojen jälkeen
Limnéll näkee syystäkin turvallisuusalalla kasvavaa kysyntää. Kuten olemme saaneet huomata, tulevaisuus tuo eteemme mahdollisuuksien ohella myös epidemioita, kyberuhkia ja kriisitilanteita. Poikkeusoloissa digitaalinen ympäristömme ja sen toimivuus nousee arvoon arvaamattomaan. Sosiaalinen eristäytyminen kasvatti meitä hoitamaan tehtävämme ja vapaa-ajan viettomme eri oppimisympäristöjen ja teknologioiden välityksellä. Epävarmuuden keskellä onnistuimme hämmästyttävän hyvin. On mahdollista, että koronaepidemian vauhdittamana tulemme jatkossakin omaksumaan nopeammin vaihtoehtoisia tapoja uusia haasteita selättäessämme.
Digitaalinen kehitys vaatii luottamusta yhteiskuntaan. Virusepidemiasta selviytyminen kertoi osaltaan suomalaisten luottamuksesta viranomaisten ja yhteiskunnan toimintaan. Ehkäpä päättäjät saivat myös uskoa kansalaisten valmiuksiin. Yhteiset ponnistukset vahvistavat luottamusta ja ihmisten tarpeisiin vastaavalle teknologialle löytyy käyttäjiä. Myös digitalisaatio sai epidemian myötä uuden roolin ihmisten arjessa.
Lisää lähteitä ja linkkejä:
Valtiovarainministeriö: Digitalisaation edistämisen ohjelma 2020–2023 »
Apu: Näin digi-Viro pesee digi-Suomen »
Yle Areena/Juuso Pekkinen: ”Facebookin kryptovaluutasta” ja lohkoketjuteknologioiden hyödyntämismahdollisuuksista »
Saattaisit pitää myös näistä, lue lisää!
Tekoäly vaatii graafisilta suunnittelijoilta sopeutumista. Vastiineeksi tekoäly tarjoaa inspiraatiota ja virtaviivaisempia prosesseja. Lue lisää!
Miksi Podcastit kiinnostavat yleisöä ja millaisia podcasteja on tarjolla mediakulttuurista kiinnostuneille kuulijoille?